Ei se muulla tavalla ois voinu mennäkään, näin sen piti mennäkin, lopulta kaikki loksahtaa aina paikoilleen


Ensimmäinen viikko Tartossa takanapäin ja mä vaan tykkään tästä paikasta joka päivä yhä enemmän. Koulussa ollaan opeteltu lähinnä vasta eestin kielen alkeita ja semmosia yleisiä asioita, kuunneltu tervetuliaispuheita ym. Eestin kieli vaikuttaa äärettömän helpolta oppia, kun suomenkieli on äidinkielenä.
Tyystin erilaista aloittaa sen opettelu, verraten siihen, kun muistelee sitä aikaa, kun aloitti esimerkiksi ruotsia/englantia opettelemaan. Ne on niin samankaltaisia kieliä, monta sanaa on samanlaisia, mutta toisaalta taas ymmärtää helposti väärin.



Tarttoa koulun asuntolan & tekniikkainstituutin katoilta kuvattuna. Kampusaluetta, iso lasinen rakennus on koulun urheilutilat, jossa on mm. seinäkiipeilymahdollisuus, jumppa- ja kuntosalit ym. Takana oleva rakennus ilmeisesti jokin luonnontieteellisen rakennus, ”metsamaja”.

Meillä on ollut niin paljon ohjelmaa, että en ole millään jaksanut edes osallistua kaikkeen, mutta onneksi näistä on saanut valita itselleen mieluisammat vaihtoehdot ja tarvittaessa sit levätä välillä. On ollut mm. stripdance-tunti (ihan superhauskaa xd), A le Coqin tehtaaseen tutustumista, lentopalloillua, pubiryömintää, tutustumisleikkejä, kampukseen tutustumista, Tarton kaupunkikierroksia ymym hauskaa yhdessäoloa ja toisiin tutustumista.

Paljon on myös nyt tähän asti mahtunut erilaisia hoidettavia asioita, esim. elamisluba ja virolaisen id-kortin hankintaa. Täällä osataan kuitenkin melko hyvin englantia ja kaikki on tuntunut hoituvan todella helposti, varsinkin, kun on ollut edes joku toveri jakamassa ajatuksia jokaisessa reissussa.

Koulusta kotiin vievä tie.

Odotan innolla oikeiden luentojen alkamista, mutta tällä hetkellä on ihan mukavaa tutustua kaupunkiin vielä jonkin aikaa, viettää aikaa uusien luokkalaisten kanssa, opetella sitä elämää täällä. Mulla on kyl ihan hyvät tärinät tästä – saa nähdä, koska tipun näistä rakentelemistani pilvilinnoista.
Kaupassa käyntikin on kyllä vielä aikamoista taiteilua, jotta löydät haluamaasi ruokaa. Tästä esimerkkinä ostettiin mm. silakkarosollia punajuurisalaatin sijaan.. Ruoka on kyllä jonkin verran edullisempaa täällä, mistä oon tosi iloinen! Saa syödä kunnolla, eikä tee tiukkaa käydä ulkonakaan syömässä, koska sekin on tosi paljon edullisempaa, kuin Suomessa.


Tästä etuovesta tulee varmaan muutaman kerran seuraavan kuuden vuoden aikana kuljettua, eläinlääketieteellisen tiloista pieni osa.

Keke sai uudet söpöt ruokakipot, kun emäntä unohti ne koto-suomeen ja pentu joutunut syömään keittiökulhoista tähän asti.

(Visited 230 times, 1 visits today)
Evie

Written By Evie

Bloggaaja opiskelee eläinlääketiedettä Tarton maatalousyliopistossa ja harrastaa aktiivisesti colliepoikiensa kanssa.

2 Comments on “Ei se muulla tavalla ois voinu mennäkään, näin sen piti mennäkin, lopulta kaikki loksahtaa aina paikoilleen

  1. Avatar

    Enni Vastaa

    syyskuu 3, 2015 at 7:48

    Moikka,
    Kyselisin sellaista, että asutko siellä Tartossa yksin, vai onko sulla perhettä tai muuten tuttuja siellä? Itse tulevana yksin asuvana uuden pennun omistajana mietin vaan, että miten saat järjestettyä koirien hoidon siellä, jos sulle tulee jotain yön yli kestäviä menoja ym?

    • evie

      evie Vastaa

      syyskuu 4, 2015 at 9:52

      Heippa!
      Mä en itseasiassa oo tuntenut oikein ketään kunnolla, kun tulin tänne. Asun siis yksikseen täällä, joillakin on myös perhettä mukana toki. Mulla tulee niin harvoin sellaisia pitkiä menoja, mihin koiraa ei voisi ottaa mukaan, niin en oo kyllä pohtinut moista. Vähän huolettaa kyllä, kun välillä saattaa olla melko pitkiä koulupäiviä.

      Uskoisin kyl, et meillä on sellanen porukka täällä, että tarvittaessa tiukan paikan tullen joku voi käydä hoitamassa mun haukkuja 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *