En oo ihan varma, että kirjotetaanko se noin, mutta väliäköhällä.

Jokatapauksessa, tänään päästiin korkkaamaan meidän mätsäri/nlyjutut Ylöjärvellä, Soolohan on nyt jonkun 4,5kk.
Päästiin äidiltä taaaas Henriikan ja ihanan Unnin (okei hönö, oot säkin ihan kiva, kumminkin selität!) kyydissä sinne. Paikkana oli semmonen parkkihalli ja pihassa tajusinkin, että täällä on oltu myös joskus Kingin kanssa mätsäilemässä. =) Mut siis ihan kiva, kun ei ulkona tarvi olla, vähän siellä pöllys, mutta ei niin pahasti.

Mitään odotuksia ei ollu, pääasia että saatais vähän kehäharjotusta tulevaisuuden näyttelyitä varten ja tuomarin tutkiskelut menis aikalailla ongelmitta. Mut pakko myöntää, että mua kyllä silti vähän jännitti ennen kehää, että miten se menee… :—D Siitä on kyllä aikaa, kun on jännittäny mätsärissä. Kingiä kun on jo niin monta kertaa esittäny siellä.
Noh, siinä sitten odoteltiin ja päästiin kehäänkin jossain vaiheessa. Parina meillä oli semmonen kultsu. Soolo seisoi ihan nätisti ja pysyi jopa paikallaan siinä vaiheessa, nakkia naamaan vaan aina välillä. Juoksuosuus…. no, mentiin me ainakin kaks askelta raviakin !! Tuomari oli kiva, nauroi vaan pienelle ja arvasi heti, että se on just jonkun 4kk oleva pikkupentu:–)
Sitten häntäheiluu tuomarille ja ihanaaa, irtoavien naskalien kattomisessa Soolo vähän nojas taaksepäin, eli tätä vois harjotella vierailla ihmisillä vähän enemmän. Muuten se antoi kyllä hienosti kopeloida ja oli nätisti. Saatiin PUN nauha.
Toinen kyllä esiinty paaljon nätimmin, mutta Soolo oli vissiin vähän avoimempi ja tommonen nassikka.
Punaisten kehää odotellessa menikiin vähän pidempi tovi, mutta vihdoin kumminkin alkoi. Alku oli tosi lupaavaa, ajattelin, että pentu olis jo niin väsynyt odottelemisesta yms, et olis vähän hillitymmin. Mut mitäääh, tollahan virtaa piisaa. Seisomiset taas tosi hienosti, vaikka vieressä oli muitakin pentuja. Mut juoksut taas…. nyt se rupes kunnolla sooloilemaan, taisteli hihnalla ja leikki vähän muutenkin, Soololla oli ainakin kivaa=)))) ja kyllä yleisöstäkin kuulu hyväntahtoista naurua :—D
Unnilla meni kans kivasti, ne sai pienissä pennuissa punasen nauhan.

Oikeesti oli varmaan yks isoimmista mätsäreistä, missä oon ollu. Mitä, kuulinko, et siellä oli joku 300 osallistujaa. ;o Ihan jees. Mut siis nyt Soolollekkin teki hyvää päästä vähän tuommoseen koiratapahtumaan tutustumaan ilmaan, siellä se oli ihan iloisesti häntäheiluen, kaikkia ois pitäny välillä päästä moikkaamaan, jotkut taas ei kiinnostanu yhtään. Loppua kohti sit otti jo suht rennostikin.
Jeejeee kiva lopettaa hiihtoloma näin kivaan päivään ! Mut nyt on kyllä iiiiihan väsy, kun siellä meni niin kauan.

Niin ja mätsärin jälkeen käytiin vielä lähistöllä kuvailemassakin vähän pentuja, Soolosta tuli hienot seisomiskuvat ! Ja vähän oli kiva taas riehua wruumwruum! Ja unnistakin paaaaljon kuvia, laittelen linkkiä niihin myöhemmin.=)

/// TÄÄLTÄ löytyy lisää niitä kuvia:)

Tänään katsellessani Soolon suuhun, huomasin, että oho, pikkuisen hampaat rupee vaihtumaan !
Oon tätä kyllä jo vähän odottellutkin. Nyt on siis vasta ihan edestä alhaalta lähtenyt muutama hammas, niinkun joissakin kuvista näkyykin kun tarkkaan kattoo.

Loppuhiihtoloma vietellään nyt koirien kanssa Tampereella äidillä, eilen tultiin. Hasse oli iiiiihan innoissaan kun näki pikkuisen!
Tänään käytiin aamusella vähän keskustassa pällistelemässä ihmishälinää ja liikennettä ja käytiin tutustumassa myös juniin rautatieasemalla, kaverina oli Unni, joka onkin aevan ihana tyttökaveri Solskun mielestä =)) Kokoajan vaan leikittäis!
Reipas poika oli taasen. Monet tuli Stokkallakkin juttelemaan meille, että tuitui ompas ihania pikkuisia! <3<3 Rautatieasemalla jätkä ehkä pikkuisen jänskätti, kun oli niin kovat äänet välillä ja kuulutuksia sun muita, kun käytiin katsastamassa junia, mut se nyt on ihan ymmärrettävää kun ekaa kertaa tuommosessa jännässä paikassa. Odotusaulassa kun odoteltiin bussia kotiopäin, niin oli kumminkin ihan rennosti ja nukkuikin siinä hälinästä huolimatta. =) Lapset halus kovasti tulla silittelemään ja Soolo osasikin jo käyttäytyä tässä vaiheessa vallan mallikkaasti niiden kanssa, kaikki neljä tassua pysyi maassa eikä hypännyt suoraan syliin pussailemaan, niinkuin yleensä on tehnyt :–D Oli vissiin niin väsynyt päivän ihmetyksistä. Niin ja nyt poika tuli tuommoiseen kaupunkibussiin jo ite, paljon helpompi kulkea tuommoisessa koiran kanssa, kuin niillä pitkän matkan busseilla.

Hmmm, treenailuista sen verran, että Kingin kanssa on nyt aloiteltu imuttelemaan lyhyitä matkoja ja siitä sitten vähitellen pidennellään. Lyhyet matkat tosin johtuu lähinnä vaan siitä, että en oo vaivautunut oikein menemään ulos kunnolla reenailemaan…
Oon sen kanssa vaan niitä tipuaskelia reenaillut vähän turhan pitkään, enkä oo edennyt eteenpäin pitkään aikaan oikein. Mut silti pitää niitä vasemmalle käännöksiä palkkailla ja reenailla, ne ei suju vielä niin hyvin kun haluaisin ja takapäätään saisi käyttää myös vieläkin paremmin. Mut eiköhän se tästä nyt taas, kun tietää vähän, että millaiseksi sitä yrittää opettaa !
Soolon kanssa tehdään niitä askelsiirtymiä perusasennossa, askel palkka jne. Eteentuloa, siitä sivulle yms pientä.
Pikkuisen kanssa opetellaan (ja se osaakin!) kans jotain hauskoja, mutta melko turhia temppuja :—D mm. perinteiset tassun antamiset ja kurre -asennot sujuu jo jotenkin !

Eilen käytiin moikkaamassa kavereita, Voittoa ja Juuliaa. Soololla alkaa näitä espanjanvesikoirakavereita löytyä jo useampikin. :–)

Taas bussiin hetkeksi (josta meinattiin vähän myöhästyä..), nyt poika jo oli ihan nätisti ja alkaa pikkuhiljaa tottumaan sielläkin matkustamiseen, on ihan rennosti. Vielä mä sen kannan sinne sisälle, mutta pois tuli tällä reissulla ekaa kertaa jo itse, vähän piti vaan vielä ensin miettiä.

Pojat pääsivät alkututustumisien jälkeen leikkimään vapaana ja välillä jossain matkaa lenkkiä Voitto pääsi vähän reenailemaan ja onkin jo aikas taitava nuorimies!

Soolo 17vkoa opettelee vapaanaseisottamista.

Tämän jälkeen mentiin kyläilemään Juulialle, koirat olikin jo vähän väsyneitä hetken, kunnes leikki taas jatkui ja vähän riehakkaamminkin jo kun Soolokin uskaltautui härnäämään voltsia :–D Soolo löys kans aarrearkun, eli Voiton lelu- ja luukopan, jossa oli kaikenmoisia aarteita syötäväksi ja vietäväksi. Mumsmums!

Tänään ajattelin opettaa Kingille Silvia Trkmanin tapaan sen, että joku laatikko eka keskelle, sen päälle etutassut ja siinä ympäripyörimistä, mitä se on tehnyt lähinnä pentujen kanssa.
Kingille meinasin isolla ruokakupilla tehdä tätä, mutta pehmoeläin pelkääkin ruokakuppiaan, joka on metallia ja vähän kolahteli ennen mun yritystäni. Jätkä siis lähti heti karkuun pois ja kesti vähän aikaa, ennenkuin sai sen edes kupilleen takaisin tulemaan.
Ennenkin sillä on ollu joskus vähän ongelmia mennä kupilleen edes syömään, kun kuppi on välillä kolahdellut, mutta en oo siihen sillon kiinnittänyt niin huomiota. Täytyy vissiin tehdä tuo jonkun muovisen esineen kanssa.
Soolo taas ei oo mokskiksaan vaikka kuppia vähän kolautteleekin tahallisesti, pentu ei välitä ollenkaan vaan on ihan yhtä innokkaasti vierellä uteliaana katselemassa, että mitä nyt tapahtuu! Soololle siis opetin myös tuota pyörimistä siinä, vasemmalle sujuu jo hyvin, mutta oikealle kaipaa vielä harjoittelua:)
Mut on ne niin erilaisia.

Tää päivä meni Solpsukan kanssa Aktiivicollieiden tottispäivässä. Kouluttajana taas jo tuttu Markus Kuusela. Mukana oli meidän lisäks 8 koirakkoa.
Päivä alkoi jo aamulla kymmenen aikaan, tuli jälleen vähän hoppu, vaikka matka olikin lyhyt, mutta just ja just kerittiin, kun oltiin nuorimpana aloitusvuorossa. Ja oli se kuulemma “pikkuisen” kasvanutkin viime kerrasta !

Ensin tarkistettiin, miten kotiläksyt oli tehty, eli sujuuko edestä sivulletulo ! Ja kaipa se sujui ihan jees. Solpsukka rupesi jo ennakoimaankin siinä, oon tätä huomannut kotonakin jo pikkuisen, mutta en oo vielä puuttunut.
Täytyy vissiin sanoa, että vasta toissapäivänä se oppi kunnolla tulemaan tuosta edestä sivulle, kun tajusin vaatia siltä sitä jo, enkä ohjannut niin selvästi enää, niin hokas sen melkein heti ja nyt se jo nätisti käyttää takapäätään ja kääntyy siitä sivulle, jee !
Mut tuohon ennakoimiseen vaan semmonen ohje, että sitten harjotellaan pelkkää eteentuloa muutaman toiston verran, sit taas sivulle ja eteentulo jne. Eli ihan perus.

Sitten Markus opetti mulle, että miten voisin aloittaa seuraamisliikkeen opettamisen imuttamalla.
Tää kumminkin alotetaan kunnolla kotona harjoitella vasta sitten, kun itse sivulletulo edestä sujuu tositosi hyvin, nyt kirjotan kumminkin muistiin jo.
Eli namikäsi siihen sopivalle korkeudelle, niin että koiran pää on ylhäällä, muttei se kumminkaan joudu pomppimaan, sitten siitä vaan vahvistellaan namilla välillä. Käännökset vasemmalle tärkeitä, niitä paljon. Ja kun käännös tulee vasemmalle, niin namikäsi menee taaemmas ! Ja käsi ei saa olla muutenkaan liian edessä, mulla oli siihen taipumusta kun useemman kerran siitä huomautettiin, sama myös siinä, että mun pitää kävellä reippaammin.
Sitten voi pikkuhiljaa alkaa välillä nostamaan sitä kättä, ettei kokoajan tuu namivirtaa ja koira silti menee siinä ja sitten kun edetään edelleen, niin käsi onkin jo taskussa jnejne. Markus siis ite opettaa nykyään koiransa tällä taktiikalla.

Tehtiin myös muutama luoksetulo. Vauhti oli jees. Otettiin pari kertaa silleen, että pentu tulee jo eteen istumaan siinä. Mun pitää erityisesti kiinnittää huomiota, että mitä mä teen mun käsillä, koska niiden perässähän se ohjaantuu vinoon jos mun kädet on vähänkin vinossa ja ihan turha opettaa jo nyt vinoa eteentuloa, kun voi suoraankin opettaa oikein. :–D Eli joo, kaks ekaa kertaa meni silleen, että pentu tuli himppasen vinoon, eka mun vika ja sitten tokalla kerralla se olis tullu jo sivulle asti ja sit kolmannella yrittämällä tuli hyvin, kun ohjasin enemmän käsillä siihen keskelle. Ja pennusta pidettiin tietty taas pannasta kiinni, kun mä lähdin menemään.

Harjoiteltiin myös eteenmenoa. Ensin mä pidin Soolosta kiinni, Markus otti superkivan lelun ja laahas sitä ensin siinä edessä vähän matkaa maata pitkin, jätti siihen ja sitten Soololle “eteen” käsky ja irti pannasta, jolloin tuo ampas oikein innolla sinne lelulle –> kamalat kehut ja pileet, yritän saada sitä tuomaan lelua mulle, mutta se ei ookaan niiiiin helppoa, kun ehkä pitäisi. Tähän sanoi, että pitäis olla kaks yhtä kivaa lelua, et saa sitten sillä toisella, eikä tuu koiralle mieleenkään kiva “jahtaamisleikki”.
Tehtiin vielä siten, että voin kotonakin harjotella tätä yksinään, eli koira hihnaan ja vien superlelun vähän matkan päähän, silleen ettei Soolo saa sitä kumminkaan ja sitten mennään takasin ja lähetetään sinne lelulle se ja sama kuvio kun yllä loppuun.
Ja leikkimiseen mulle taas kommenttia siitä, että sitä lelua ei tarvi repiä koiran suusta pois, vaan koira ite repii ja silleen, kun se kumminkin niin innokas siihen on. Ja sit kun koira irrottaa ite, niin se ei saakaan sitä heti enään takasin suoraan suuhun, vaan se on taas saalis. Ja nyt pitää alkaa leikkimään myös siten, että mulla on monta kivaa lelua ja niillä sitten !!
Huoh, ehkä mä joskus opin, kun joku tarpeeks monta kertaa mulle tästä sanoo ! :::: )

Markus sanoi, että Soolo on (kuten oon itekin kyllä jo huomannut : D ) melko dominoiva – eli huomas tänäänkin kun tuolla rupes astumaan, repimään hihoista, lahkeesta ja komentamaan. :’–D Tähän pitää vaan kunnolla puuttua ja kieltää sitä tuosta.
Muuten kyllä tuli kommenttia, että Soolo on tosi kivanolonen ja reipas pikkuinen pehkonalku, hihiii;–)

Päivänaikana tuli myös muiden suorituksia katsellessa monia hyviä vinkkejä ja juttuja, mitä voin hyödyntää esmes Kinginkin treenaamisessa, en kumminkaan jaksa enää niitä kaikkia juttuja kirjoitella, mutta toivottavasti jotain ainakin säilyy mielessä ilmankin.
K:lle pitäis aloittaa kunnon seuraamiskuuri, että se oikeesti oppis käyttämään takapäätäänkin kunnolla, kyllähän se sitä jotenkin käyttää, mutta ei niin hyvin kun haluaisin – ehkä siks että en oo sitä kunnolla siihen koskaan opettanutkaan. :–D Sitten vois saada noutoon vähän lisää vauhtia.

PS. Sain vihdoin Salme Mujusen Tie tottelevaisuusvalioksi ja Saalisvietti koiraharrastuksessa -kirjat lainaan, jeeesss nyt opiskelees!