onnee ei saa pistoolin kaa

Sunnuntaina oli hieman rankkaa lähteä lyhyiden yöunien jälkeen Tampereelle kisaamaan, mutta kannatti! Soolo on ollut pienellä treenillä, koska valitettavan usein mulle sattuu maanantai-illalle työvuoro. Soolosta kyllä huomasi, että se ei oo hetkeen päässyt aksaamaan ja eka rata meni ihan keulimiseksi – en edes kehtaa videota näyttää 😀
Soolo ei ole mm. KOSKAAN varastanut lähdössä ja nyt se peijakas sen teki. Noh, loppu radasta oli sit enemmän ja vähemmän kaikennäköstä säätöä.
Toinen agirata meni paremmin – harmittava rimantipautus tokalla esteellä, muuten oon aika tyytyväinen rataan! Kaikennäköstä pientä petrattavaa siellä on, mutta tuntu kivalta. Tällä radalla myös voitettiin! Soolo on kyllä aika kone, nyt ollaan niin monista kisoista saatu aina lahjakortteja ja leluja mukaan <3 😀 Erityisen tyytyväinen olin, kun uskalsin tehdä valsseja ja tuo yksi olikin aika oikea-aikainen! Pikkuhiljaa alkaa niitä palasia löytymään kasaan.

Agiradan jälkeen Soolo sai mun sydämen lyömään tuhat ja viissataa kertaa lujempaa, kun yhtäkkiä lähtikin rällättelemään lelu suussa JEE TÄÄ ON KIVAA SUPERIII.. Ei tullut pieneen mieleenikään, että se tekisi tuollaista, kun juttelin kaverin kanssa. Kyllä jännitti, onneksi se antoi kuitenkin muutaman kierroksen jälkeen hyvin kiinni, eikä aiheuttanut minkäänlaista hämminkiä 😀 Jatkossa kytken tuon kyllä samantien radalta tullessa.

Oli myös huippua nähdä Keijon Kelmi-isiä. Niissä oli ihan hirvittävän paljon samaa näköä. Keijolla on vielä vähän vähemmän turkkia, kuin isukilla (vaikka silläkin sitä löytyy paljon!). Kekkuli sai kehuja sen tasapainoisuudestaan ja söpöydestään. Minun nätti ja kiltti poika.

Maple Yard -agilityleiri

Yksi parhaimpia taas. Maple Yard -leiri 23-25.05.

Onneksi on pääsykokeet vihdoin ohi - ehdin istua tietokoneen ääreen pidemmäksikin aikaa, treenata, ja vaan olla. Se on ihan parasta. Sun ei tarvitse tehdä mitään. Sun päässä ei jyskytä "oot ihan luuseri, etkä pääse koskaan mihinkään" -fraasi, kun teet jotain muuta, kuin opiskelet pääsykokeeseen.

collieleiri

Tällä kertaa oltiin Kunkkulan koirakeskuksessa, jossa oltiin myös viime kesänä collieiden harrasteleirillä.
Viikonloppuna tehtiin agilityn lisäksi myös hieman tokoa. Tiina oli myös pyytänyt Heini Sepän kouluttamaan tokojuttuja, Soolon kanssa kuitenkin keskityttiin agilityyn.

collie sisarukset elora nasta ja soolo
Cecilia tuli myös Italiasta leirille Walterin kanssa, joten oli ihan huippu kivaa nähdä Soolon siskoa Eloraa, jonka olin nähnyt viimeksi kaksi vuotta sitten leirillä. Mä en ymmärrä, miksi ihmisen on niin kovin vaikeaa aluksi puhua englantia, vaikka sitä osaisikin? Kieli vaan junnaa, yhtäkkiä sanavarasto katoaa. No, pari kertaa kun yrittää, niin kyllä ymmärretään toisiamme! Vieraalla kielellä puhuminen helpottuikin huomattavasti, kun vain yritti useamman kerran!

Soolo ja Elora näyttävät niin paljon toisiltaan! Niissä on myös paljon samanlaisia piirteitä, kuten tuo "komennusherkkyys" ja energisyys! Se on melkein Soolon klooni, mutta Elora on vaan vähän taitavampi kaikessa :D

okseri hyppy

Agilityssä meitä koulutti Petri Hasu. Saatiin jälleen hyviä vinkkejä ja ollaan kuulemma kehitytty edellisvuodesta! Ihme kyllä, että meidän treenimäärällä voi ylipäätään kehittyä! Koko talvi on treenattu noin kerran kuussa + sen lisäksi ollaan vain kisattu.
Soolo kieltämättä lukee esteitä paremmin nykyään ja irtoaa helpommin. Jotain edes on tehty oikein, musta on myös ihan hyvä, että meillä on ollut tällainen "treenitauko", kun agility on kuitenkin aika rankka laji koirallekkin!


Viime vuoden leirikertomuksen voit lukea täältä. Viime vuoden puutteet olivat nimenomaan irtoamisessa ja estevarmuudessa koiralla. Me ollaan menty siinä paljon eteenpäin, mutta vielä on kyllä myös paljon tehtävää sen eteen! Soolo on kuitenkin paikoin epävarma lukitsemaan ja hakemaan esteitä - varmistelee hirveästi kaikkea multa.


koira

Lauantaina siis treenattiin, joskin oli todella kuuma sää, joten ihan hirveästi ei viitsitty hinkata, koska koirat läkähtyisivät! Hyviä vinkkejä taas tuli - mun pitää uskaltaa lähteä liikkeelle. Mulle on varmaan jäänyt tuollainen kamala varmistelu siitä, kun Soolo on ennen ollut niin huono irtoamaan ja hakemaan esteitä.
Saksalainen harjoituslistalle! + tuo hauska back flippi!

Uskalla liikkua ja luottaa koiraan! Ohjaa, älä oleta!

muuri

Sunnuntaina meillä oli "Maple Yard mestaruuskilpailut" ! Rata oli tosi kiva, vaikka aluksi vaikuttikin liian haastavalta meille! Kisaavien mestaruuden voitti Soolon siskopuoli Nasta. Meidänkin rata sujui ihan hyvin, tässä video siitä:

Edit: 12.06. Lisätty vihdoin leiri MY-leirikisoista

collie istuu

hyppyeste

okseri

Illalla oli yhteistä illanviettoa. Mieleen jäi mm. knock out agility - viestikisa ihmisillä, sekä tukkihumala!

Huippua. Haluan taas kisaamaan - onneksi sunnuntaina onkin collieiden rotumestaruuskisat Nokialla! Ja haluan myös ensivuonna leirille!

hiukset silmillä

asennevaihdos kisaamiseen

Aamulla jällleen auton nokka kohti Jyväskylää ja JAT:n kisoja. Ilona linkitti meidän treeniryhmän FB-ryhmään eilen illalla videon – tää kannattaa katsoa ! (ainakin agissa kisaavien)

Mulla oli jo viime kisoissa hirveen hyvä fiilis ratojen jälkeen. Mä oon koittanut opetella sitä, että mä nauttisin radalla olemisesta. Ykkösissä kisatessani mulle tärkeintä oli se, koska noustaisiin kakkosluokkaan – eli saada niitä tuloksia hetitässänyt!
Ei sen pidä olla tärkeää, mutta mulle se oli.

Tänään oli hyvä fiilis, eikä sitä pilanneet meidän useat mokat radalla. Meidän kontaktit toimi, KEPIT TOIMI!, eikä koira edes huutanut lähdössä. Me ollaan menty niin paljon eteenpäin!
Vielä on paljon tehtävää mun asenteen kanssa, jotta oppisin olemaan vähät välittämättä niistä tuloksista ja hakemaan vain niitä hyviä ratoja, onnistumisia joissakin asioissa. Uskon, että asenteenmuutoksen jälkeen tuloksetkin muuttuu!

Tuomarina kisoissa oli Sisko Pulkkinen. Radat oli musta ihan kivoja, vähän haastetta, mutta ei kumminkaan liian vaikeita!



Videoista iso kiitos Tiinalle, ilman sua mulla ei välttämättä olis näitä! Ihanaa, kun jaksoit omien ratojesi jälkeen jäädä vielä kuvaamaan meitä:)

Viimesellä radalla kaikki muut, paitsi yksi maksi hyllyttivät ja musta oli hauska, kun voitto meni 35vp:llä collielle 😀 Meillekin kohtaloksi osoittautui tuo väärä putken suu!
Täytyy myöntää, että suurin osa meidän virheistä ja rimantippumisista johtui mun huonoista paikoista radalla, oon jotenkin koiran tiellä tai linjaan sen tosi huonosti seuraavalle esteelle. Vähän noi 2on2offit oli muutamassa paikassa tollaset sylkäsyt – pitäis varmaan tehdä vähän tehotreeniä samalla niille, kun treenataan ylösmenoja.


Viimeksi treenattiin agilityä maanantaina omassa, tutussa kisaavien ryhmässä. Treenipohjana oli nopeasti valittu minien sm 2011 – joukkurata. Luulin aluksi rataa paljon vaikeammaksi, loppujen lopuksi oli kuitenkin aika kiva! Meille vaikeudeksi osoittautui kepeille meno (vähän erilianen kuin piirroksessa). En myöskään liikkunut 7-8-9 -välillä tarpeeksi reippaasti ja lopun pyörityksessä oli hieman hiottavaa myös!
Oli ihanaa treenata pitkästä aikaa tuossa porukassa mukana ja saada hyviä vinkkejä oman ohjauksen tueksi!

voidaan sinkoo sinne tänne tai viel vaik pidemmälle

Meidän toinen tokokoe oli Jyväskylässä, tuomarina Tuire Marjamäki. Mua ei jännittänyt enää lähellekkään yhtä paljoa, kuin ensimmäisessä kokeessa ja sen vuoksi kaikki tuntuikin paljon kivemmalta. Mä nautin, että sain olla ton kanssa kehässä tekemässä!
Paikallamakuu mua edelleen jännittää, koska just tapahtuu kaikkea mahdollista siellä kesken suorituksen.

Muuten meidän tekeminen oli paljon kivempaa, kuin ekassa kokeessa. Soolo ei haukkunut mulle liikkeiden välissä kertaakaan. Ainut oli luoksepäästävyys ja tuomarin puhuttelu alussa, jolloin komensi – sain hiljaiseksi kuiskimalla ”mennäänkö häkkiin?” Tätä ei onneksi sitten ylemmissä luokissa olekaan ollenkaan.

Luoksepäästävyys 9 – nousi seisomaan.
Paikallamakuu 5 – kaksi koiraa lähti leikkimään paikallamakuun yhteydessä, Soolo pysyi. Piippaili ja vähän ryömi??? Eli ihan surkee, mutta pysyi silti.
Seuraaminen kytkettynä 10 – jejee, vähän paino vaan ehkä mua, mut muuten tosi kivaa ja oli huippua esitellä tätä.
Seuraaminen taluttimetta 10 – kivaa!
Maahanmeno 8 – hidas, sekä multa tosi painokas käsky, mitkä vähensi pisteitä.
Luoksetulo 6 – törmäs/tökkäs mua, josta lähti pisteet. Muuten aika jees.
Seisominen 8½ – otti muutamia askeleita, muuten ok.
Estehyppy 9 – tais äännähtää viimesessä sivulletulossa, muuten ok.
Kokonaisvaikutus 7 – soolo leikki ekan seuruun jälkeen taas hihnalla (vaikka kielsin!!11) ja pienet ääntelyt liikkeiden välissä, mut muuten tosi kivaa yhteistyötä.

Kokonaispisteet 160p, joten nippanappa ykköstulos ! Kai mun täytyy tosissaan alkaa kohta treenaamaan sitä luoksarin stoppia ja avoimen estehyppyä, jos me sinne uskalletaan lähteä suunnistamaan, mutta haetaan kyllä vielä se TK1:nen alokkaasta ennen sitä!
Nyt pitää treenata noita jääviä, että saadaan ne salamannopeiksi!

Tässä vielä kuvia collieiden harrasteleiriltä Hartolasta, lisääkin on tulossa. Kuvat Tea Lemmetyinen.







läheltä liippaa ja jalostustarkastus

Lauantaina oltiin Orivedellä PAGTin järjestämissä agilitykilpailuissa. A-rata oli täyttä kaasuttelua ja Soolo kävi liian kuumana – alan yhdistää tuon, että Soolo ei osaa hakea esteitä siihen, että se käy niin kuumana. Miljoona virhettä, jotka kaikki lähti siitä, kun meinasin vähän kompastua puomin jälkeen ja tuli kiire. No, muutenkin jäi tosi huono fiilis tuon radan jälkeen, että ei siitä sen enempää.

B-rata sen sijaan oli ihan superhyvä. Kaikki toimi, MELKEIN, sillä kepeiltä harmittava vitonen tuli vielä. Oma ohjaus oli ihan jees ja rata muutenkin meille sopiva. Noi kepit on vaan meidän murheenkryyni vieläkin, mut ehkä sit seuraavalla kerralla nekin onnistuu, kun saadaan vähän enemmän tätä kisarutiinia vielä! Mun pitää muistaa noilla kontakteilla tehdä edelleen treeninomaisesti noita kisoissakin, kun mulla tuppaa aina olemaan kiire vapauttaa se sieltä – A:n jälkeen sentään maltoin B-radalla olla rauhassa. Pitää myös saada niihin sitä varmuutta, että voin juosta monta metriä esteen jälkeen ja uskallan myös kisoissa luottaa koiraan, että se suorittaa esteen silti niin, kuin sille on opetettu.

B-radalla sijoituttiin kuitenkin 2/19!! Eli radalta tehtiin vain yks nolla. Palkintona saatiin meille superhieno pokaali, vähän namia omistajalle ja luu koiralle :3

Tässä videot radoista:





Sunnuntaina kävin poikakaverini kanssa viemässä Soolon jalostustarkastukseen Tampereelle. Tarkastajana toimi Mari Palgi.

Mari oli oikein mukava ja myös tykkäsi Soolosta ihan tosi paljon. Tuli hauskoja kommentteja mun esittämisestä ja Soolosta. ”Nyt ei olla agilityssä, ota poika ihan rennosti vaan” ja juoksuttamisessa Soolo tapittaa mua aika paljon, niin ”se on näköjään agin lisäks tokokoira myös, mut jos aiot sen kaa näyttelyihin, nii opeta sitä juoksee vähä nätimmin”.
Mari sanoi myös, että Soolosta tulee ihan sairaan hyvä, kunhan se vuoden-kahen päästä vähän rauhoittuu ja koko koira vielä vähän tasottuu & turkki kasvaa.
Tarkastuksen lopuks kyselivät, että onko lonkat kuvattu, et jos on, niin laita tää uros jalostusuroslistalle, ihan sairaan kiva koira! Mää taisin olla ihan vaan vähän ylpeä mun pikkupojasta! <3 Koiraa kehtaisi kuulemma viedä näyttelyynkin, jos vain vähän lihottaisin (!!!) sitä ja opettaisin vielä vähän nätimmin juoksemaan. On se ennen senkin osannut XD. Onneks mun agipuudelin ei tarvi olla pullukka. Soolo sai siis ykköstä melkein kaikista kohdista, eturinnasta ja otsapenkereestä tuli jotain muutakin, sekä turkista. Jalostustarkastuksessa siis arvostellaan koiran ulkonäkö hieman tarkemmin, kuin näyttelyssä, arvosanoilla 1-3 ja myös 0 on käytössä, jos jokin on oikein puuttellinen.


SOOLON JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO:
Säkäkorkeus – 57cm
Rungon pituus – 62cm
Rinnan syvyys – 26cm
Rinnan leveys – 17cm

1. Koko – 1b) Alle keskikoon 56-57cm
2. Korkeus/pituus – 0,91
3. Rakenetyyppi – 1a) Keskivahva
4. Sukupuolileima – 1b) Selvä
5. Kivekset – 1b) Normaalit
6. Purenta – 1a) Leikkaava ja täydellinen
7. Hampaat – 1a) Täysi hampaisto
8. Pigmentti – 1b) Riittävä
9. Pään kiila – 1a) Hyvä
10. Otsapenger – 2a) Hieman pitkä
11. Kallo – 1a) Litteä
12. Kuono – 1a) Hyvin pyöristynyt ja sileä
13. Huulet – 1a)Tiiviit
14. Alaleuka – 1a) Sopiva
15. Silmät – 1a,c,d) Tummat, keskikokoiset, vinoasentoiset
16. Korvat – 1a,b) 1/3 taittuneet, oikea-asentoiset
17. Kaula – 1a,b) Oikeanpituinen, hyväasentoinen
18. Ylälinja – 1a,b,c) Ryhdikäs, kiinteä ja lihaksikas, aavistuksen kaareva kohti lannetta
19. Selkä – 1a) keskipitkä
20. Lanne – 1a,b) Lihaksikas ja pyöreä, sopiva pituus
21. Lantio – 1a,b) Sopiva pituus ja kulma, leveä ja lihaksikas
22. Häntä – 1a,c) Pitkä, alas kiinnittynyt
23. Kulmaukset – 1a,b) Hyvin kulmautunut, tasapainoisesti kulmautunut
24. Etuosa – 1a,c, 3c) Viisto lapa, sopiva lapakulma, puutteellinen eturinta
25. Eturaajat – 1a,b,c) Suorat, lihaksikkaat, sopivan viistot välikämmenet
26. Rintakehä – 1a,b) Hyvin kehittynyt, syvyys sopiva
27. Vatsalinja – 1a) Normaali
28. Takaosa – 1a,b,c) Lihaksikas, leveä, sopivasti kulmautunut
29. Takaraajat – 1b,c) Riittävän matalat kintereet, sopiva leveys
30. Käpälät – 1a,b) Tiiviit, soikeat
31. Liikunta sivusta – 1b,c,e) Vaivaton, keskipitkä askel, hyvä työntö
32. Liikunta edestä – 1a) Hyvä
33. Liikunta takaa – 1a) Hyvä
34. Luonne – 1b,c) Itsevarma ja arvokas, iloinen ja vilkas
35. Yleiskunto – 1a) Lihaksikas ja jäntevä
36. Turkki – 1a,c, 2b) Runkoa myötäilevä, karkea, aivan liian niukka
37. Turkin väri – 1a) Hyvä

Samalla reissulla käytiin myös Ikeassa. Me muutetaan Soolon kanssa pian Korpilahdelle. Sain sieltä kivan rivitaloasunnon, josta on lyhyt matka Alkio-opistolle, johon menen viettelemään ”välivuotta”. Katsotaan sen jälkeen, mihin tiet vie sit vuoden päästä. Ikeasta löyty makkariin verhot ja kaikkee muuta kivaa pientä sisustuskamaa. Tällä hetkellä oon enemmän, kuin innoissani! Pääsen ekaan omaan kotiin ja laittelemaan sitä.

yksi kesän kohokohdista: Maple Yard leiri


Perjantaina lähdettiin ajelemaan taas kohti Kuralan kartanotilaa, jossa Soolon kasvattajan järjestämä koiraleiri taas järjestettiin, tää oli meille kolmas vuosi! Tänä vuonna leiri järjestettiin yhdessä Purple Pearl’s kennelin kanssa yhteistyössä, joten oli ihan huippua nähdä muutama senkin kennelin kasvatti mukana ja tutustua näihin koiriin paremmin.

Leirillä oli mahdollisuutta treenata tokoa, hakua tai agilityä. Meidän viikonloppu koostui pelkästään agilitystä – se kun on meidän ”päälajimme” ja haluan siinä kaikista eniten kehittyä. Kouluttajana meillä oli taas Hasun Petri, joka on loistava.
Saatiin useita vinkkejä treeneihin. Pääasiassa mieleen jäi, että ”kilpajuoksu” saatava treenattua pois meidän väliltä – eli koiralle ei tulisi kiire/liian hoppu mun perään, vaan suorittaisi esteen loppuun asti, vaikka mä jatkaisin ohjaamista muualle.




Toisena olisi saatava koira irtoamaan omatoimisemmin esteille kauempaa – tällä hetkellä teen kuulemma ihan todella paljon töitä itse koiran viemisessä ja annan muille kilpailijoille sitä kautta tasoitusta, kun juoksen tosi lähelle esteitä ja ohjaan Sooloa niin, vaikka koirasta saisi paljon enemmän irti / enemmän vauhtia, jos se osaisi itse paremmin hakea esteille kauempaakin.



Vaikka mä olenkin melko nopea juoksija, niin en millään silti pääse samoihin aikoihin, jos mä juoksen lujaa, sillä koirat tietty juoksee aina sata kertaa lujempaa.
Aletaan treenaamaan tätä nyt ihan kotipihassa yhdellä/kahdella hypyllä päivittäin ja pyrin saamaan Soolon irtoamaan sille helposti jostain kahdeksastakin metristä. Tein tänään sitä jo siten, että ensin vein palkan itse esteen taakse ja lähetin ja tosi nopeasti Soolo osas lähtee esteelle pelkästä käskystäkin, vaikkei palkkaa ollut. Tajusin tosin vasta tätä itse rauhassa tehdessä, että tää on oikeesti puute meidän osaamisessa. Luulen, että tää tulee auttamaan kisoissakin melko paljon, koska useinhan esim. jotkut hypyt on jääneet suorittamatta tollasen puutteellisen taidon takia, jolloin Solppa on tarvinnut ohjata aina melko läheltä esteitä.


Periaatteessa nää meidän ”ongelmat” on siis ihan perusperus juttuja, mutta ne on saatava toimimaan. Soolo on tosi kuuliainen ja tekee just niinkuin mä ohjaan – sille pitää vaan saada vähän lisää varmuutta niiden esteiden hakemiseen. Peten mukaan on hyvä, että koira on noin ”kiinni” tarkasti ohjauksessa, mutta siihen saadaan helposti pienellä työllä lisää vauhtia ja varmuutta tekemiseen.
Mulle tuli ajatus siitä, että koiran pitää hypätä hyppy, jos sille huitaisen sen, vaikka periaatteessa syy siihen, miksi koira tekisi kiellon, olisi mussa ( eli mun liikkeen pysähtyminen tms) ja koira tekisi kiellon. Tää ajatus pois ja koiralle selväksi, että hypyt hypätään, vaikka mun liike saattaakin pysähtyä huonon ajoituksen ja rytmityksen takia.

Kontaktit toimi treeneissä hyvin, kepit oli tosi epävarmat?? Hitaat ja muutenkin tyhmät. Hassua, kai se johtui niiden erilaisuudesta tai jostain, koska omissa treeneissä toi on tehnyt nyt niitä tosi hyvin. Nyt siis kotiin treenattavaksi taas myös ne kepit ja ne vaikeat avokulmat!!


Leirillä oli muuten oikein mukavaa, kauhistukseni huomasin, että ensimmäistä kertaa neljään vuoteen koiranpennut herätti mussa jotain tunteita siihen suuntaan, että tollanenhan ois kiva itellekkin! Onneks en voi ottaa sellasta vielä pitkään aikaan. Tähän asti oon ollu vaan, että hyi ällöö pentuja. Näköjään se aika ohi:D
Vapaa-ajat kului leirillä syöden ja grillaillen, jutustellen mukavia muiden kasvatin omistajien kanssa yms. Oli myös aika mukava huomata, että mun pikkupoika on tainnut hieman aikuistua, sillä sen yleinen käyttäytyminen oli vähän parempaa, kuin edellisenä vuonna, vaikka ei se vieläkään mikään ihan super ole todellakaan:D


…JA NYT HALUUN KISOIHIN. HETI JA TÄSSÄ JA NYT!!! kääk, niitä ei oo ihan hetkeen. Nyt sit odotellaan niitä ja elokuun collieyhdistyksen harrasteleiriä, jonne ollaan menossa Solppiksen kanssa aksaamaan.

LUVANOLLA !!!!!!!!!!

Sunnuntaina matkattiin taas Ilonan ja Nemon kanssa Lempäälän koirahallille kisaamaan.

Ja me tehtiin se, vihdoinkin!! Mun pitää varmaan jatkossa lähtee jokaiselle radalle sanomalla kaverille, että ”nyt tolla seuraavalla radalla me niin tehdään se nolla!”

Yleensä en kerkiä ajattelemaan yhtään mitään ylimääräistä kesken suorituksen, mutta nyt kerkesin! Alkurata oli menny niin hyvin, että ennen keppejä kävi mielessä, että ”voijee, nyt on saatava ne kepit menemään oikein, niin me tehään nollaa!” Ja jes, mä oon niin onnellinen kun tullaan vikalle esteelle, etten eka ees uskonut, että onnistuttiin!! Vasta sen jälkeen, kun Ilona tuli onnittelemaan, niin jejejeje!
Sijoituttiin toisiksi, joku tervu oli meitä himppasen nopeampi. Etenemä kumminki 4,27m/s:) Saatiin muutama kilo koiran ruokaa ja uus koiransuoja autoon.

Päivän eka rata olikin meiän virhepistesaaleista kaikkein huippu, ei olla taidettu vielä aikasemmin kerätty 30vp.. noista virheistä huolimatta päästiin alle ihanneajan, mitä ihmettelin:D Harmittaa taas jälkeenpäin oma tyhmyys, esim. noilla kontakteilla, kun en jää varmistelemaan niitä oikein ollenkaan. Onneks teki B-radalla nekin hyvin, tietty tota keinua lukuunottamatta:D
Mulla on nyt niin fiilis, että haluun taas hulluna uudelleen kisaamaan ja vähän sellaisia uusia tulevaisuuden suunnitelmia tehtiinkin Ilonan kanssa.

Videot saakoon kertoa loput:

…tätä toista ei ehkä kannata tsekata;)

höntsäilyyyy

Syysloma oli jo ajat sitten, mutta haluun vähän fiilistellä sitä vielä, kun ei oo aiemmin kerinny!

Käytiin pari kertaa agiliitelemässä. Ekat treenit meille piti Henna Karuveha ja saatiin tehdä ihan kivaa rataa ja mun ohjaukseenkin löytyi uudenlaisia vinkkejä. Soolon kontakteille neuvoi vielä tekemään etupalkalla paljon varmuustreeniä, niin, ettei se rupea kääntymään alastulolla sivuun, vaikka mä jäisinkin taakse.

Näitä tehtiin sitten, kun käytiin Melissan, Eetun ja Unskin kanssa treenailemassa keskenään, sekä meidän vakivuorolla seuraavalla viikolla, kun kouluttajamme ei ollut päässyt paikalle, niin piti itse keksiä, mitä tekee. Tein silloin myös keppitreeniä, johon lisäsin häiriötä ja ennenkaikkea palkkasin keppien jälkeen, mitä en olekaan iäisyyksiin tehnyt.

Melkun kanssa treenatessa pääsin myös kokeilemaan, millainen Eetu olisi ohjata ja se oli superkivaa, vaikkakin erilaista, kuin tollaisen ison jörrikän kanssa!

Puomilla oon tehnyt nyt ihan hurjasti toistoja siten, että oon liikkunu ite sivusuunnassakin paljon (hallin toiselle puolellekin) ja yrittänyt saada eläimelle niin selkeän kuvan siitä suorituksesta, kuin vain mahdollista. Nykyään ei oo liikekään enää paljoa vaikuttanut kontaktien suorittamiseen, mikä on superia! Vahvistamista on edelleen siinä, että sieltä ei lähdetä kuin vain tietyllä käskyllä pois (ettei kisoissa esim. melu ja korkeampi vire vaikuta negatiivisesti suoritukseen), mutta muuten oon tosi tyytyväinen näihin tällähetkellä! Ei oo tullut läpijuoksujakaan iäisyyteen, paras kai koputtaa puuta..

Tää jengi on paras ! Viime kesä, aamukahvit ja koirat juoksee <3.

Koulu sujuu, vähiin käy aika lukiossa. Mitäköhän sitten? Mistähän päin maailmaa me löydetään itsemme vuoden päästä.. Nyt kuitenkin eletään vielä täällä ja ootellaan innolla sunnuntain aluevalmennusta !!