korpilahdelta päivöö

Ajattelin kertoilla vähän meidän kuulumisia, koska elämässä on tapahtunut nyt vähän isompia muutoksia viimeaikoina. Muutettiin Soolon kanssa maanantai-iltana vihdoin pysyvästi Korpilahdelle, tosin vain ensi vuoden ajaksi. Aloitin siis tiistaina opinnot Alkio-opistolla ja katsotaan ensi vuonna, kuinka paljon hyötyä tästä on ollut. Asutaan mukavasti rivitalokaksiossa. Soolo joutui eilen olemaan ensimmäistä kertaa yksin koulupäivän ajan ja naapurilta udellessani kuulin, että pikkupoika oli ulvonut ja itkeskellyt täällä koulupäivän aikana. Onneksi naapuritkin ovat koiraihmisiä, niin eivät ihan herkästi hermostu tuollaisesta, toivottavasti kuitenkin sopeutuu mahd. pian!

Maanantaina päästiin Julia Kärnän agitreeneihin Kana-areenalle ennen Korpilahdelle tuloa. Meillä oli aika mukava, mutta myös haastava rata. Ensimmäiset kolme estettä tuottivat ihan kaikille treenareille ainakin jonkinmoisia ongelmia. Takaakierroissa Soolo ei oikein lue kunnolla mun ohjausta. Julian mukaan mun ohjaus on äärimmäisen selkeää, mutta ilmeisesti sen takia, kun koira on saanut tulla päälle / kiinni mussa / kääntyä mukaan niin pitkään, niin se on oppinut jotenkin siihen toimintamalliin. Rintamasuunnan muutoksella saatiin kuitenkin ihan erilaisia tuloksia radan menoon, vaikkakin ei oo ihan normaalia ohjata esim. takaakierto+valssia tuohon tapaan, mutta toimi meillä hyvin kun vähän käänty eritavalla, eikä vaan törkkässyt sitä sinne. Kepeiltä Soolo tuli taas kerran tokavikavälistä pois, ARGHH, mikähän tuossa on, pitää vaan muistaa varmistella noita! Avokulmaa kepeille pitää myös harjoitella jatkossakin. On niin älyttömän kivaa päästä tuollaisiin treeneihin, mistä saa aina niin hurjasti irti ja uutta treenattavaa!

Korpilahdelle takaisin. Mulla on ollut tosi helppo viikko ainakin tähän mennessä, asiat, joita on käyty tunneilla, on olleet mulle vähän liiankin helppoja. Jatkossa ne varmasti vaikeutuvat jonkin verran ja avoimen yliopiston opinnotkin tuo lisähaastetta elämään, sekä uusi työpaikka lähimarketissa.

Koulusta koiraihmiset jotenkin kummasti löytää aina toisensa. Ollaan käyty nyt muutaman kerran lenkillä ja tänään käytiin treenaamassa ja voi että, oon niin iloinen, että mulla on kerrankin näin lähellä tokotreeniseuraa. Soolon kanssa tehtiin paikkista, seuraamisia ja vähän kaukoja. Soolo äänteli aika hurjasti tällä kertaa paikkiksessa, häiriötä oli ihan hurjasti. Kerran lähti (!!!! MITÄ EI OO TEHNY SATAA VUOTEE) viereisen spk luo haistelemaan, perkeleitten kera takaisin vaan paikalleen. No, kyllä se siellä sit taas pysy, vaikka vieressä luoksetuloja ym.

et voi pilata mun fiilistä millään

Te ootte kehittyny ihan älyttömästi siitä, kun kesän alussa tulitte mukaan porukkaan. Tosi ihanaa yhteistyötä!
Jotenkin sanoilla on joku hirveen suuri merkitys, koska valmentajan suusta tollanen kuulostaa vaan niin hyvältä. Eikä noita kommentteja kuule ihan joka päivä. Samalla asia oikein konkretisoituu, koska tietää, että toi on oikeasti ihan totta, mutta ei vaan oo osannut ajatella sitä niin. Voi, olispa mulla videoita ekoilta valmennuskerroilta – huomaisi varmasti ihan suunnattoman eron niihin kertoihin.. ainakin itsestäkin tuntuu siltä! Osaaminen ihan hyvällä tasolla, vielä tarvitsee kehittää oman liikkeen ajoitusta runsaasti ja joitakin muita pieniä asioita. Osaisipa tehdä kisoissa samanlaista ohjausta, kuin treeneissä!
Tänään oli siis aluevalmennuskerta Kana-areenalla, Julian opissa taas. Rata vaikutti alkuun tosi haastavalta ja siinä oli monia kohtia, missä mun piti miettiä, että osaako Soolo tätä ja osaanko minä, mutta kyllä meidät saatiin osaamaan! Oon taas niin tyytyväinen illan treeneihin, koska niitä onnistumisia tuli.
Ihan sairaan noloa oli, kun Soolo lähti lällyttelemään jollain lelulla ja oli ihan kuin joku vuotias kakara – ei anna kiinni ja riehuu vaan itekseen… oiskohan toisella ollu tylsä päivä tänää aiemmin? Nolouden multihuipentuma. Onneks kakara sentään pelitti radalla kivasti ja tekee just niin, kuin ohjaan.

MUISTA:
– koiralta ei lähde radalla juurikaan muulloin ääntä, kuin silloin, kun sun ohjaus on tosi epäselkeetä tai se ei ymmärrä yhtään, mitä sen pitäisi tehdä.
– takaakierroissa uskalla lähettää kauempaa ja KÄYTÄ SITÄ JALKANIIAUSTYÖNTÄ mikälie onkaan, koska sen avulla koiralle tosi selkee ohjaus ja soolo lähtee niihin hyvin
– muista rauhoittua ja HILJENTÄÄ siellä radalla välillä sun touhotusta ja vauhtia – joka paikkaan ei aina ole kiire, vaan koiraa voi jopa hakea joissakin kohdissa, jos on jotain teknistä pyöritystä. Tää oli ehkä meidän päivän tärkein huomio!! Hiljennä, anna kaasua ja jarruta välillä!
– soolo haki kepit hienosti, lähti pimeisiin putkikulmiin tosi hyvin