siin on vaaransa, kaikki on saatava

Viime maanantain agitreenit, vauhtia riiittää ja intoa. Solpalla on superkivaa. Lähtöongelmia, nyt mä sanoin sille ihan suoraan että ei, noin ei tehdä. Vähän masisteli siitä hetken, mutta sain sen jälkeen sit tehdä vaikka mitä siellä alotuspaikalla, vaikka pomppia ja heilutella käsiä, ei nyi. Hyvä niin, mur silti. Tässä pitää nyt olla tarkkana kun porkkana, koska ilmennyt nyt vähän useemminkin kun vaan tän kerran !

Kontaktit ihan jees, A:lta tuli mukaan sit kun juoksin täysillä ohi (pysähty siis joo asentoon, mutta ilman vapautuskäskyä mukaan), mutta muutaman muistuttelun jälkeen sit onnistu tääkin taas, että juoksen ohi vaan. Samoin kokeilin ekaa kertaa sitä, että jään tosi taakse kontaktiesteellä ja koitan vapauttaa sieltä takaa eteenpäin etenemään. Ei ihan lähtenyt, mutta tokalla joo !

Tehtiin aikapaljon suoraa treeniä. Tää oli hyvä, koska me ollaan tehty tosi vähän sellasta suoraa irtoomista ja etenemistä vaan. Näissäkään ei ollu kyllä mitään isoja ongelmia, vaikka ainahan se voi mennä lujempaa, jos ois targetti siellä vaikka.

Löysin kirpparilta itelleni vähän penkkarikuteisiin lisäyksiä tässä, niin samalla mukaan tarttu tollanen ihan älyttömän superhyvä lelu soololle, tollasta jotain tekokarvaa jostain takinkauluksesta. Soolo on ihan kreisinä siihen, parasta !

Tänään oli aluevalmennuspäivä. Meille neljäs kerta, kun ollaan mukana. Näitä treenejä alkaa vaan odottamaan entistä enemmän, vaikka aamulla väsyneenä olikin laiska fiilis. Treenin jälkeen tuli taas kummasti mieleen, miksi tätä lajia rakastaakaan.
Rata oli kiva, sellaista aika perusohjauskamaa, mikä ei kuitenkaan oo meille ihan simppeliä. Valsseja, kepeille niisto (se onnistui, vaikka epäilin ihan hurjasti!! ei häirinnytkään mun törkkiminen) + 2 muuta eri vientiä, pöytätreeni, ym.
Ollaan joskus muinoin Lotan kanssa treenattu tollaista kolme aitaa vierekkäin samassa linjassa vientejä, sekä taakierrolla ja vedoilla, mutta eihän ne ohjaustavat siellä muistissa pysy, jos niitä ei käytä aikoihin.
Treenattiin näitä ja sain pikkuhiljaa omaa liikkumista rytmitettyä paremmin, mutta ei se helppo ollut ! Takaakierroissa pitää muistaa antaa käskyä koiralle ajoissa, eikä sitä todellakaan tarvitse viedä niin lähelle estettä, koska Soolo kyllä osaa irrota niille esteille ilmankin. Mä voin ohjata näissä vienneissä kauempana koirasta ja esteistä Sooloa. Juulia antoi tosi hyviä vinkkejä näihin ja sain myös itse oivaltaa, että mitä ihmettä mä touhuan aina välillä??

Päivän sana on ajoitus ja oman liikkeen rytmittäminen. Koira aina mukaan kumminkin. Jiihaa, viskileikkauskin onnistui ihan superisti, kunhan vain ajoitin ja rytmitin omaa liikkumista niin, että se ei stoppaa missään vaiheessa.

Mua on alkanut ottamaan päähän se, että Soolo käyttäytyy kuin possu tollasissa tilanteissa. Kotihallilla se on suht nätisti, eikä hötkyile tollalailla turhia, mutta kuten tänäänkin taas jouduin palaamaan vanhaan namin syöttelyyn, kun kuuntelin koutsin neuvoja. Soololla on kierrokset ihan katossa ja se vuotaa haukkumalla, komentaa mua tekemään jotain ihan törkeästi. Mikähän tässä on pahinta, niin se, että mä en edes kunnolla puutu tuohon möykkäämiseen. Miksi?! Pelkkää sikailua, se kyl kykenisi, jos sille kertoisi, että toi ei oo OK.

Mulle tulee jokaisen valmennustreenikerran jälkeen hirmuinen treenimotivaatio ja hinku päästä eteenpäin tässä lajissa ! Taas niin parasta ja on niin mahdottoman hyvä tunne, kun saadaan niitä onnistumisiakin, vaikka aluksi tuntuu tosi vaikealta. Luulen, että tää on se tän valmennuksen tavoitekin.
Ilmoitin Soolon ens sunnuntaille kisoihinkin taas, jippijajei!
Käytiin viikolla myös kokeilemassa, minkälaista koirahiihto olis. Soolo tykkäs kyllä hullusti ja vauhtiakin lähti, jos edessä oli vaikka joku muu hiihtäjä. Mä vähän innostuin, josko ruvettais tekemään tätä vähän useamminkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *