Peruskoulu. Sinne meni se 10 vuotta. Oompas mä jo vanha, kohta lukio ! :—o Ennen tätä päivää odotti niin kovin, mutta nyt. Tosiaan, haikeeta.

Eilen isi heitti sit kumminkin Soolon Jämsään KR näyttelyyn, jossa Viivi otti sen vastaan ja esitteli kehässäkin, sillä välin kun mä porasin kevätjuhlassa. :–D Mä tulin sit myöhemmin hakemaan jätkää kotiin.
Soolo oli kuulemma käsittelyssä peruutellut ja oli ollut vähän hankalaa, pitää vaan harjoitella! Hyvä että antoi kumminkin tutkia, vaikkei niin kovin tykännytkään. Juostessa kuulemma intoillut ja vetänyt ymsyms. Nooh, ipana mikä ipana. ;D
Mukana oli Soolon lisäksi kaks muuta pentua, jotka oli Soolon serkkuja, eli Winx -äidin veljen Aapon lapsia Saruskalta. :–)
Soolo oli ROP-pentu ja sai KP:n! \o/ Wuhuu, mamma on ylpeä pikkupojastaan. Kiitos Viivi !!:)

Tuomarina oli australialainen Wayne Fleming.

Arvostelu; Lovely head proportions. Very good wedge. Dense coat, good fit. Didn’t move very well because of the behaviour, moved close behind.

Eli suomennettuna suunnilleen: Miellyttävät pään mittasuhteet. Erittäin hyvä kiila. Tiivis turkki, hyvä kunto. Ei liiku kovin hyvin käytöksen takia, liikkuu ahtaasti takaa.

————————————————————————————————————————

Tänään taas oli Jämsän ryhmänäyttely, jonne päästiin jälleen Elisan kyydillä. Kiitos! Pentuja oli vain yksi, eli me :–)
Tuli vähän hoppu loppujen lopuks paikalle, mutta ehdittiin kumminkin paikalle ja kehäänkin mainiosti, lyhyt matka nii vähän venyy lähtö..
Kehä meni aika nopeasti ohi, sinne sujahdettiin ja tuomari tuli pirteästi tutkimaan Solppanaa, joka antoi tosi hyvin katsoa hampaat ja muutenkin tutkia, se ei oo ollut ikinä ennen noin hienosti tutkittavana !! Pikkusen pakitellut tai muuta, nyt tosi hieno :–)
Juostiin kehässä, mä juoksin vähän liian lujaa ja sit ässäkin rupes laukkailemaan. Mentiin varmaan vallan kolme kertaa ympäri, että tuomari olis nähny vähän paremmin sit liikkeitäkin. Seisomiset sujuu ihan kivasti.
Soolo oli tosi iloisesti mukana, vähän ympyrän jälkeen maistoi hihnaakin;D
Tuomari kehui vielä antaessaan ruusukkeita, että tosi reipas ja avoin, ihanaluonteinen pentu:–)
Jälleen siis PEK1, KP ja ROP-pentu, tuomarina Saija Juutilainen.

Arvostelu: Kaunislinjainen. Hyvä luustoinen. Hyvä pään pituus ja ilme. Purenta ok. Korvat saavat vielä asettua, samoin etuosa. Tiiviit käpälät. Hyvät takakulmaukset. Lupaava karvapeite. Liikkuu vielä hieman takakorkeasti. Hyvin kannettu häntä. Vielä pennun löysyyttä. Miellyttävä luonne.

KUVAT VIIVI S.

Huhhuh, mikä päivä ! Eilen olin ihan hermoissani, kun en meinannut saada kyytiä mistään ja luulin, etten ehtisi näyttelyyn bussillakaan, vasta aamulla sitten päätin, että pakko lähteä yrittämään sillä bussilla menoa, kun tätä oli odotetttu kauan, ensimmäistä pentunäyttlyä !:)))

Veli onneks heitti lopulta pysäkille, vaikka herätys olikin aikainen. Bussimatka sujui mukavasti, vähän levoton Soolo oli kun oli niin paljon virtaa aamusta, mutta nukkuikin onneksi sitten osanmatkaa. Edessä istuvan mummon voileipäkin ois maistunu pikkuselle hyvin:):):)

Bussista ulos klo 9.40, päämäärätön liikkuminen kohti Kaupin vinttikoirarataa.. Luulin osaavani sinne, mutta oli pakko kuitenkin leikkiä turistia ja kysellä joltakin neuvoja että päästään sinne, matkaa oli se joku pari kilsaa siitä. Ja löydettiinkin sitten perille ja vieläpä ihan hyvissäajoin ! Kehä alkoi 10.30, joten ehdittiin vielä puuhailla kaikenlaista siinä ennen mukavasti.

Kehää odoteltiin, paria tuttua näki siinä ja muuta kivaa. Pehkoja oli ilmoitettuna vaan kolme, yks narttu Kingin kasvikselta Susannalta, mut ei päässyt paikalle :/. Toinen uros oli vain 4 päivää vanhempi Dolmaris The Reaper.
On aika iloista, kun voi vaan istuskella jossakin nurmikolla ja koira on siinä nätisti ja kattelee vaan muitten touhuja kiinnostuneena, eikä huuda kun hyeena… tai no, kun tulee liian tylsää pitkäks aikaa niin tulee soolon perus, väyväy toimintaa, mutta silleen osaa relata siinä, eikä stressaile sillälailla. Ei toi ennen oo noinkaan nätisti ollu:):)

Kehä meni varmaan ihan jees, Soolo seiso hienosti ja anto jotenkin tutkiakin, sitä hampaiden kattomista pitää vaan edelleen harjotella, kun vähän pakittaa siinä. Mutta treeniätreeniä vaan! Juoksussa mentiin kahteen kertaan kolmio, et tuomari sai liikkeistä kunnolla selkoa.
Kun pojat juoksi yhdessä, Soololta pääsi muutama ilohaukku ja hihnasta oli kiva vähän ottaa kiinni, pomppia vähän ja niin tuomari yritti sitten lohduttaa mua, että se on tommonen energinen ja vilkas pentu, että kyllä sä senkin vielä saat hyvin juoksemaan.. No, siitä mäkin elättelen toivoa !! (tosin tätä se ei oo tehnyt nyt parissa mätsärissä ollenkaan, mutta kaipa jätkällä oli vähän tylsää:))
Soolo oli sit ensimmäinen näistä, sai KP:n ja oli sit automaattisesti ROP-pentu ! Jippii.

Arvostelu kuuluu näin: “Sopusuhtainen. Hyväntyyppinen. Hyvin kulmautunut. Liikkuu hyvin. Hiven kinnerahdas seistessä. Rodunomainen urosmainen pää. Hieman laskeva kallo. Hyvä ilme. Hieman leveät korvat. Hyvä kaula. Oikea karvan laatu ja väritys. Luoksepäästävä ja avoin.”
Ja tuomarina siis Antti Nieminen, rotu ja ryppikehässä.

Sit sain kuulla, että joudutaan oottaan siellä helteessä vielä kaks tuntia, huh olipa välillä tukalaa, kun aurinko porottaa vaan koko ajan. Just valitin aina talven kylmyydestä ja nyt sitten tästä kun on näin ihanan lämminta. Ehhhee.

Mua vähän jännitti ennen ryhmäkehää, vaikken mitään sieltä odottanutkaan. Soolo olikin hetken kehässä, että joo mulle riitti ei kiinnosta lähetään meneen, mutta skarpattiin sitten, kun tuomari meitä juoksutti ja jaksoi se vielä sen verran keskittyä onneksi, vaikka kovin väsynyt olikin ! Taas juostiin iloisesti välillä pomppien…. hehhe.
Mut olin ihan äimänkäkenä, kun kuulutettiin, että “ja tänään toiseksi ryhmässä tulee Maple Yard End Of Limits ja Evie Rekola….”
Kaippa se setä sit vaan tykkäs Solppanasta. :–) Hihhihii, saatiin siis kotiin tuomisiksi 2 pokaalia, 3 ruusuketta ja 4kg Royal Caninia (onneks ei yhtään isompaa, ois ollu vieläkin tuskasempaa raahata sitä matkaa bussille jne.)
Lähdettiin sit aika tenhoilla pois sen jälkeen, että ehdittiin vielä bussiin ! Sen matkan Soolo sit vetikin ihan rennosti sikeitä kun pääsi bussin lattialle, rankkoja nää näyttelyt !

PS. Näyttelystä otetut kuvat on (c) Oona joku iitaiirissheltti :—)

Tänään päästiin Lotta Vuorelan (Naurava Koira) pentuagilitykoulutukseen ja oon oikein tyytyväinen päivään.

Tultiin paikalle joskus kahden jälkeen. Vielä oli möllit siinä ennen meitä treenailemassa niin käytiin lämppäilemässä Hönön kanssa. Arrh, Soolo on niin täydellinen hihnassa kävelijä eikä vedä yhtään eikä ikinä riehu tai mitään. :–))) (not)

Koulutuksen aluks juteltiin vähän, et mitä ollaan tehty ja semmosia perus.
Sit kokeiltiin ihan suoraa hyppy putki hyppyä, toiselta puolelta ohjaten meni ihan jees, toiselta jotenkin vaikeempi. Lotta oli lopussa palkkailemassa ja Soolo meinas sinne mennäkkin sitten vaan, kun kiva lelu oli siellä, eikä mulla muutaku nakkia vaan. Mut kyl se siittä !
Mulla on näköjään tapana venyttää ihan turhan pitkiksi ne alku odottelut ja jään varmistelemaan ihan hirmusesti ja tää on pennusta kyllä aikamoisen tylsää, eli mun pitäis reippasti lähteä liikkeelle, eikä hissutella noin paljoa. Välillä se yrittää varastella lähtöä. Mut ihan kivasti noin muuten.

Sitten harjoiteltiin takaakiertoa. Tätä ollaan tehty ennenkin ja oon luullu, että osataan ihan jees, mutta nytpäs vasta selviskin, että eipäs niin vaan osatakaan. Namialustalla taas harjoteltiin muutamaa toistoa, pitää muistaa harjotella ohjaten molemmin puolin. Ja tässä pitää saada irtoamaan kauempaakin jo sinne, eikä ohjata ihan esteen vieressä, mihin mä oon jotenkin jumahtanut, kun en oo tajunnu opettaa. Tätä pitää siis treenata jatkossa, että en ohjaa niin tarkasti sinne, vaan etäämpää.

Seuraavana ohjelmassa pimeä putkikulma. Tätäkin ollaan harjoteltu aika vähän, mutta kyllä se sieltä aika hyvin alko löytymään, kun tehtiin toistoja. Aika hieno jätkä. Tässäkin oli sama juttu ongelmana mulla ollu, että oon niin vaan ohjannu sitä liian selkeesti sinne putken suulle melkein asti, kun pitäis sitä etäisyyttä ottaa enemmänkin. Se meni sinne jopa sillon, kun ohjasin melkein putken toisesta päästä että hakis pimeen putkikulman ! Eli tätäkin vaan lisää reenaillaan sitten jatkossa.

Takaaleikkaus, ah niin ihanaa kun tätä harjoteltiin! Kun on ollu vähän jotenkin epäselvä mulle. Tästä tuli uusia vinkkejä myös ja Lotta kiinnitti hyvin huomiota siihen, että miten mä ohjaan sen, koska ennen mä en oo osannu sitä niin hyvin ajatella, nyt näytti kädestäpitäen, että näin se tehdään ja taisin oppia sen. Aluks otettiin namialustalla tätäkin silleen hissukseen, mutta kun alko sujumaan jo aikasta hyvin, niin tehtiin ilmankin ja hienosti ja liikkeessä myös, että oli ensin hyppy ja sitten takaaleikkaus hypyllä ja putkeen.

Sitten tehtiin vielä semmonen, että laitettiin riviin kolme estettä ja siitä sitten ohjailtiin semmoi jännästi, oliko siinä nyt takaaleikkaus vai mikä. Alkuun ne kaks estettä meni mallikkaasti, Soolo oli ihan hieno. Mut sit ku yritettii kolmee estettä, niin mä vähän sekosin, et miten se sama juttu tehäänkään ohjaten toisinpäin toiselta puolelta. :—–D Tää oli jo vähän haastavampi juttu mulle, kivaaaaa !

Lotta sanoi vielä lopuksi, että tärkeimmät jutut, mitä pennulle kannattaa opettaa hyvin on irtoaminen (esim putkelle), takaakierto, valssaaminen ja takaaleikkaus. Muut jutut, esim sylkkäri yms on sitten semmosta extrakamaa, mitä ei niin kovin paljoa välttämättä tuu tarvitsemaan tulevaisuudessakaan, että noilla pärjää jo aika hyvin. Eli niihin erityistä huomiota.

Juoksukoulutuksessakin oli ihan kivaa se kaks tuntia pentuaksan jälkeen. Tuli opittuakin uusia juttuja ja intoa alkaa vähän kuntoilemaan enemmän, kun on vähän rapakunnossa tällähetkellä. :—-))) Ehkä tää intoilu kestää sen viikon, tai sit pari päivää : DDD

Voih, kohta peruskoulu ohi, enää joku reilu 25päivää koulua jäljellä… sitten kesäloma. Tuntuu ihanalta, mutta niin kovin haikealta. Ihanaa oikeesti, että on kevät ja kesä ja kaikkea, mut silti jotenkin semmonen pysähdyspaikka taasen. Ja Lukio.

Keskiviikkona oltiin aksailemassa pikkuporukalla, mukana oli Juulia&Voitto, Iipu&Nita, Viivi&Rommi, Elisa&Manu ja Elisa& Roni-cavalieri :–) Mulla oli molemmat koirulit mukana.

Soolon kanssa aluks aloteltiin pussilla, jota ei oo ikinä ennen tehty. Eikä siinä kyllä mitään ongelmaa sitten ollutkaan. Viivi oli ihana ja avusti, piti pussin suuta vähän auki ja sitten narunpätkään sidottu lelu tuli sieltä ja silleen. Se suju oikein hyvin, Solppana meni vauhdilla lelun perään ja aika hieno jätkä kaikenkaikkiaan. Tätä toistettiin pari kertaa näin.

Kingin kanssa tehtiin myös jotain pientä. Mulla oli ensin vaikeuksia sen kanssa siinä, että sain sen ylipäätään kuuntelemaan mua. Hermot : D:D
Eka oli väyväyväy ääntelyä, tää oli ihan ihme, se ei ollu edes sitä samaa vuotamista, mitä se harrastaa sillon kun se ei pysty olemaan (hermojensa takia?) hiljaa, vaan jotain ihan muuta. Olisko ollu, että se halus vaan niin sinne radalle ja paksutti sitä vai häh. No, vähän nakkiherättelyä, niin alkoi koira kuuntelemaankin jotain.
Tehtiin jotain ihan lyhyttä ja pientä, pari hyppyä, A-este (SE MENI SEN!!!!!), puomi (SE MENI SENKIN KERRAN!!), putkea ja semmosta. Ei mitään erikoisia kuvoita, vaan ihan kokeilin, miten se ylipäätään pysyy hallinnassa ja kuuntelee. Kävi poika kyllä alkuun aika kierroksilla, kun pääsi halliin niin pitkän tauon jälkeen.
Tässä onkin toivomisen varaa, sillä jätkä meinaa lähteä tekemään jotain omia pikku kierroksiaan, tulee kumminkin, kun rupeen lerpattelemaan, mutta kun ärhh. Hermosin kyllä taas niin Kingin kanssa, kun tää meni tämmöseks pelleilyks sitten.
Alkuun ja loppuun tehtiin kyllä tokoseuraamisaktivointeja, ne ihan jees sitten. Seuraamisessa ihan superkivavire, mutta vähän väljä. Toisaalta ihan kivaakin sen kanssa tehdä pitkästä aikaa häiriössä aksailua, mutta toisaalta taas niin vaikeeta ja tulin sit itekkin vähän hermostuneeks siinä, kun ei mennykkään ihan niin helposti kuin ajattelin. Mutta, ehkä se tästä.

—————————————

Toissapäivänä oltiin myös meidän oman treeniporukan harjoituksissa, huhuh kun nyt tällä viikolla on paljon aksailua, olis edes jotenki jakautunu nämä toiselle viikolle. Päästiin taas Elisan kyydillä, jee!

Aloiteltiin pussilla. Elisa oli avustamassa, ensin ihan helposti, että pussin loppupää oli ‘auki’ kokonaan ja sieltä näki helposti tulla, nallekalhu narunpätkään hirtettynä. Ja sitten seuraavalla kerralla laskettiin jo pussin suuta alemmas, ja alemmas taas, kunnes se oli jo ilman aukipitoa ja lelu vaan sieltä tuli. Ja jee, se osaa ! Mentiin vielä loppuun kerta, että mä lähetin sen sinne vaan ja meni ihan innoissaan ja palkkasin sen jälkeen lelulla. Jes, vähän ilosta! Tää oli siis suunnilleen kai näin siinä Janita L:n&Suoknuutin pennusta mestariksi dvd:llä.

Sit tehtiin vaan ihan perus kontaktijuttua, paikallaoloa ja muuta odottelua. Yritin pitää silleen, että tänään ei treenattais juuri mitään, mutta sitten noi saikin mut innostettua lopuks kokeilemaan vähän pidempää radan pätkää, kun Soolo on kuulemma niin taitava jo nyt.
Vähän epäröin ensin, että viitsiikö, mutta sitten se menikin aika mallikkaasti ! Pätkäsin sen kyllä vähän, mutta silti aika hieno. Oli takaakiertoa pari kertaa, jotka menee ihan kivasti. Ja sit kun oli takaaleikkaus, niin olin ihan äimänkäkenä, että mitä ihmettä, miten tässä pitäis tehä… sit joku seltti, et takaaleikkaushan se on :–D Haloo! Mut samalla sit hoksasin, että eihän me olla sitä ees Soolon kanssa juurikaan treenattu.. Tästä syystä sit tehtiin pari takaaleikkausta niin, että koira sai mennä lelulle ja mä leikkasin takana. Ja sujuhan se tietty niin.

Kaiken kaikkiaan oon erittäin tyytyväinen tämän päivän treeneihin. Onnistuin olemaan paljon rennompi ja vapautuneempi. Oltiin ihan rauhassa Soolon kanssa, harjoiteltiin paikallaoloa istuen ja maaten. Tässä vähän uskallan pikkuhiljaa pidentää matkaa ja aikaakin sitten lyhyemmällä matkalla. Pyrin siihen, että saisin sen rauhottumaan silloinkin, kun muut on suorittamassa. Tää välillä palkkailu siitä hiljaa olemisesta tuotti tulosta, se oli sitten sen jälkeen ihan rauhassa. Mä kun oon pähkäillyt, että mitä teen sen kanssa, kun se on semmonen väyväyväy. Edelleen on taipumusta siihen tuolla, että jos ei kokoajan tehdä, niin tulee komentamaan, että nyt jotain ohjelmaa ja sassiin ! Yritän nyt opettaa sille, että voidaan ihan rauhassa odotellakkin, eikä kokoajan tarvi tehdä mitään.

Oon myös alkanut huomaamaan Soolossa jotain nuoren koiran merkkejä, voisiko sanoa murkkua? Ennen se on esim aina tullut iloisesti ulkoa sisälle, kun olen pyytänyt, nyt se jäisi mielellään ulos pidemmäksi aikaa, eikä meinaa kuunnella mun sisälle -käskyä, vaan seisoskelee vaan ja kattelee, että moi oompas täällä ja ei oikein kiinnostais tulla sisälle, jos ei nyt ihan pakko ois, kokeillaas…. :—–)))
Nyt oon alkanu olemaan huolellisempi myös siinä, että koira ei varasta ulos mennessä lupaa, vaan odottaa, että saa mennä. Ja Kingi saa yleensä ensimmäisenä luvan mennä ovesta ulos.

—————————————

Ja jottei liian laiskoja olla, niin eilen käytiin vielä pyörähtämässä Jämsän Mäntykallion koululla mätsärissä, jonka 5luokkalaiset oli järjestäneet. Mukava paikka ja aika. Mut vähän jäi kaivelemaan. Kaikki pennut ensin yhtäaikaa kehään – sitten meinasi eka juoksuttaa meitä kaikkia yhtäaikaa, mutta onneksi sitten jaettiin isoihin ja pieniin. Mut silti, jouduttiin olemaan kehässä ihan semipitkään, kun tuomari kävi kaikki pennut samalla yksitellen läpi, kaikki juoksi kolmion ja edestakaisin. Eikä siis mitään parikilpailua, niinkun yleensä mätsäreissä on. Mut hyvin Solppa kumminkin jaksoi, välillä meinas käydä tylsäks kyllä.
Mut toisaalta oon kyllä ihan tyytyväinen meidän pyörähdykseen. Hampaiden kattomista pitää edelleen harjoitella – se kyllä antaa katsoa jotenkin, mutta vähän yrittää peruutella pois siitä. Juoksut meni ihan hyvin, kerran tai kaks meinas penska innostua ottaa hihnan suuhunsa . Me ei siis saatu taaskaan sen ihmeempää menestystä, mutta hyvää harjoittelua:)

—————————————
Loppuun vielä pari kuvaa päivien varrelta ja kasvukuva myös.

PS. JIPPPIII kaikki hamput on lähteny vihdoin pois! :—)))

Tänään matkattiin Korpilahdelle näyttelyyn. Aamulla tuli vähän yllätyksenä, että sinne saikin viedä turistikoiria, niin pääsi Solppanakin sitten mukaan vähän haistelemaan ilmapiiriä. =))

Mentiin siis espis-Unnin ihka ekaan pentunäyttelyyn mukaan tsempittämään.
Muita tuttujakin tuli muutama nähtyä, mm. Juulia & Voitto, sekä Viivi ja Ilona&Nemo ! Voitolla menikin oikein hienosti, ERI ja PU2, vähäks hienoo. :–)) Unnikin ekassa näyttelyssään hienosti; ROP-pentu ja vielä KP! Jeeesss!

Solppana oli nlyalueella eka ehkä vähän jännittyny, kun oli alkuun melko ahdasta ja ängettiin vaan sinne sekaan, mutta sitten ku pikkuhetki oltiin vähän aikaa, niin ihan oma ittensä rentona. Ja olis ollu kiva leikkiä Unnin kanssa kokoajan kivoilla kuratassuilla.

Kotiintuomisiksi toin metallinoutokapulan, luulisin saaneeni sen suht edullisesti. Oon pitkääään ettinyt, mutta kun on olleet aina niin kalliita, niin ei oo raaskinut ostella semmosta. Solppana ei vierastellu yhtään, suoraan suuhun vaan lattialta! Kingi taas oli, että “No hyi että mamma, miks sä tommosia mulle annat! no, jos nyt kumminkin… ainakin jos kerran nakkia saa!”

Kiva kelikin oli muuten, loskaaaa ja vettä sataa, ihana. No mut onneks lumet sulaa pois piakkoin ja tulee KESÄ ! <3

PS. Muurinpohjaletut on jotain niiiin maukasta !