Vähän vilkas viikonloppu takanapäin. Ensin pe-la juutissa ja sieltä sitten lyhyillä yöunilla nokka kohti Jämsää ja sitä kautta Espooseen junalla matkaten, Soolo mukana tietysti.
Vaihdettiin Tampereella ja toisen kerran Pasilassa. Soolo alkaa olla jo tottunut tähän junalla kulkuun, makoilee suht’ lepposasti, mitä nyt välillä vähän haukkuu ja vispaa häntää jokaselle ohimenevälle ihmiselle – tuitui etkö huomaaa oon tosi söpö? <3333

Tapaamisen Heidi oli järkänny AST:n kentälle, pyytänyt sinne pari ihmistä kouluttamaan meitä agilityn ja tokon merkeissä (Mari Leiviskä ja Anna Alanen). Paikalla oli Soolon Pepe-täysveli ja Soolon iskän, Rikun toisesta pentueesta kolme koirulaista.

Aloiteltiin tokolla. Joku oli ollu tosi fiksu ja jättäny nakit hankkimatta ajoissa... kun yllättäen sunnuntai-aamuna kauppa ei ollukkaa auki kymmene aikoihin, kumma juttu.. :--D
Oltiin ensimmäisinä tekemässä Soolon kanssa ja mä vähän jännitin tai jotain, kun lähdettiin vaan niin äkkiä sinne tekemään, vähän jäi semmonen olo treenin jälkeenkin.
Mutta jäi mieleen kumminkin Marilta vinkkejä seuraamisen suhteen, mitä siis tehtiin ekalla kierroksella.
-- Soolon perusasento on lelun kanssa liian edessä, mitä en oo kyllä ite tajunnut tarkkailla, mut tassut vähän yli varpaiden. Tähän pitää tehä perusasentokuuria edelleen ja vahvistaa sitä oikeeta paikkaa. Viilataan:)
Ja sit se nojaa vähän jalkaan, kun seurauttaa lelun kanssa, mihin ilmeisesti osasyynä tuo paikka. Ottaa lennosta seuraamista. Tehä käännöksiä vasempaan.

Ehdittiin tehdä vielä toinen kierros tokoa. Mulla ei ollu oikein hyvin mietittynä, et mitä tehtäis, joten vähän extempore jotain tokohyppyä vaan rennosti. Tehtiin apuohjaajan kanssa niin, että se auttaa lelulla toisella puolella. Nyt Soolo tuli reippaasti esteen ohi aluks. Uus vinkki se, että voin alkaa jossain vaiheessa ottaan niin, että annan käskyn ja kun hyppää, niin lelu lentää eteenpäin. Oho, miksen oo tajunnu ikinä ite tommostakaan :--DD

Agijuttuja oli kivaa päästä treenailemaan pitkästä aikaa!! Pääsin vähän harjottelemaan ohjausjuttuja semmosella aita neliöllä.
Ensin takaakiertoja. Pitää muistaa harjoitella myös vastapäivään - se mulle itelle ainakin selkeesti vaikeempi. Ja ohjaa molemmilla käsillä.
Sen toisen ohjausjutun nimeä mä en nyt muista, mutta se oli ihan uus juttu ja kiva oppia ihan uutta:) Toivon mukaan jäi päähänki ! Soolo ei ihan täysillä vauhdilla mennyt, kun oli jo vähän väsynyt, mutta tälläkertaa hyvä niin - mä sain enemmän anteeks ohjaamisessa:):)
Ja tätä neliöjuttua kannattaa nyt harjotella kanssa vapaissa treeneissä ja tehä vaikka kuudenkin aidan kanssa jne. Tässäpä meille seuraaviin treeneihin vähän ohjelmaa.
Sit tehtiin puomia pari kertaa läpi, ihan jepa. Ja pienen tauon jälkeen vielä kokeiltiin vähän keppejä, verkoilla. Kai pitäs nyt sitten hankkia vähän verkkoa ja ruveta niitäkin harjoittelemaan pikkuhiljaa..:)

Kotiinpäin lähdettiin siinä vähän enne seittemää, Espoon rautatieasemalla törmättiin Kangasvuokon Minnaan ja Piiaan. Mä olin vähän pihalla, että pääsinkö Helsinkiin päin menevällä junalla Pasilaan mistä Tampereelle... ehee mut kyl se sit selvis. Soolo oli nyt tosi helppo matkakaveri, ihmekös rankan päivän jälkeen. Junamatkat sain käytettyä hyvin hyödyksi - lukemalla äikän pakkolukukirjaa, jota en ikinä muuten "ehtis" lukea..

Kaiken kaikkiaan tosi mukava päivä. Oli ihan huippukivaa nähdä Pepe-veli ja Arttulan pentueen veljiä ja sisko! Ja tietty treenata opissa!! :--)

Lisää kuvia päivästä löytyy:
täältä, täältä ja täältä

Keräsin Soolon kuvat tähän galleriaksi:

Leirin dementiaosasto, vikana päivänä..

Nyt pääsen vihdoin kirjoittelemaan tästä muistoja, kun on palailtu toiseltakin leiriltä, jonne menin heti tämän jälkeen. Vähän rankkaa, mutta kivaa ! :–)
[Tosiaan julkaisin tän vasta paljon myöhemmin, kun oma kone meni rikki ja sit vielä nettipoksikin etjoo...]

Vietin siis jälleen kesäloman viimeisen viikon PHKP:n nuorisojaoston järjestämällä leirillä. Oisko tää nyt kuudes kesä? Tällä kertaa mukaan pääsi Soolo vähän totuttelemaan leirielämään.

Maanantaina saavuttiin puolenpäivän maissa paikanpäälle, kamat huoneisiin ja näin. Oltiin taas Henriikan kanssa samassa huoneessa, sillä Unni mukanaan. Tais olla kaikkia koulutuksia heti ekana päivänä – agia, tokoa ja junior handleria. En rupea kirjoittelemaan jokaiselta päivältä treenimuistoja, kun ei oikeasti pysty muistamaan, vaan vain pääpiirteittäin, mitä ollaan tehty.

Tokossa saatiin Sannulta seuraamisesta pääasiassa hyvää palautetta. Käännökset on kuulemma ihan tosi makeita, vasemalle ja täykkärikin ihan ok. Mutta huomas heti sen ongelman, että Soolo ei tee kunnolla perusasentoa seuraamisen jälkeen, johtuu varmaankin siitä, että oon paljon enemmän palkkaillut sitä lelulla silleen, etten oo vaatinut sitä, vaan palkannut liikkeen aikana. Mut tähän pitää alkaa kiinnittää huomiota enemmän.
Anna kommentoi meidän tekemistä taas siten, että Soolosta tulee vielä toosi hyvä, kunhan saan vaan ton sen valtavan energiamäärän suunnattua täysin siihen tekemiseen. Voi että, nää tämmöset kommentit piristää niin paljon ja huomaa, että mulla onkin noin ihana koira joka osaa ja oppiii kunhan mä osaan :–)
Tokossa aloiteltiin opettelemaan uutena juttuna hyppyä. Otin käskyks “este”. Tätä harjoteltiin niin, että Annalle lelu ja koira lähetetiin käskyllä ja vähän lelulla avustettuna esteen yli. Ja sit pidennettiin runsaasti välimatkojakin, eikä Soolo ruvennut ollenkaan kiertämään estettä, vaikka sekin mahdollisuus olis ollut. Kuulemma hyvä opettaa hyppäämään kauemmakskin jo alussa, kun on niin iso koira ja sit myöhemmin pitää hypätä takasinkin jne. Lelu/nami vaan targetille niin voi kotonakin hyvin opetella, jos este ja näin. Ja sit jossaain pk-puolellakin hyvä, että koira irtoaa esteelle noin hyvin jos sinne meinaa.
Sit pitää erikseen opettaa “seis” -käsky tosi varmaks, ennenkun sen yhdistää tähän näin.
Luoksetulossa Sanna kommentoi sitä, että mä tuijotan sitä koiraa koko sen matkan kun se tulee luokse. Koiralla on kyllä tosi hyvä vauhti ja tulee hyvin, mutta toi tuijotus voi tulla paineistavaks eleeks ja vauhti himmata sen takia sit jossain vaiheessa, et voi ihan kattoa johkin kauemmaks vaikka.
Tykkäsin tosi paljon tokontreneistä tänä vuonna, sai paljon irti juttuja ja näin.

Agissa tehtiin jotain pikkusia ratoja, ei mitään kovin ihmeellistä. Mulla meinaa mennä pinna, kun pitää komentaa toista kun tulee väyväy mä haluun tonne. Tähänkin tuli hyvää kommenttia joltakin, että muistan kans kehua kun se on nätisti jne. Ja välillä voi tehä jotain seuraamista etc, kun toisella on niin paljon energiaa nuorena koirana. Ehkä se tästä, aina viis sekuntia pikkuhiljaa enemmän. Kyllä se ehkä vähän alko jo leirin loppuunpäin mennessä pystymään oleman pitempiäkin aikoja hiljaa.

Junior Handler kilpailu oli keskiviikkona. Mä tiesin jo sinne kehään mennessä, että joo mennäänpä harjottelemaan vaan tätä kehäkäyttäytymistä, että Soolo varmaan riekkuu siellä taas ja meidät heitetään heti ensimmäisinä pois kehästä, kun osallistujia oli kumminkin jotain 25 vanhemmissa. Mutta kas, sehän liikkuikin tosi nätisti (eli tarkoitan, ettei se ruvennut haukkumaan kesken liikkeen, leikkinyt paljoa hihnan kanssa jne) ja seisoikin. Päästiin jatkoon. Ja vähän oli oikeesti yllätys, että sijoituttiin neljänneks sitten!! Vuhuu! :–))) JH4!
Tuomari kommentoi esittämistä että tommonen noin nuori koira on varmasti tosi haastava esittää, vaikka se näyttääkin noin helpolta sun käsissäs. Hoh, tietäispä vaan mimmonen pelleilijä toi yleensä on, en tiiä mikä siihen meni nyt ! :–DDD

Torstaina oli mätsäri ja agilitykisat. Mätsärissä Soolo sit käyttäyty ihan Soolomaisesti, tuomarin sanoin ‘collie haluaa tänään ilmoittaa, että hän on nyt kehässä, kattokaa kaikki!” eli väyväy pojoing… voihh Eli meidät potkittiin sieltä ensimmäisten joukossa pois, ihmekös tuo!

Sooloilijan mätsäritunnelmia..

Agilitykisat meni öh.. oltiin ilmottauduttu mölliluokkaan. Kierrettiin ja juostiin keppien ja puomin ohi suosiolla, kun niitä ei vielä osata oikein mitenkään.
Muuten meni silleen, että mä vähän sähläsin ja hutiloin ohjauksessa ja en ohjannu ihan selkeesti : D

Leirin aikana kilpailtiin tietysti myös perinteiseen tapaan 8-ottelussa. Me sijoituttiin tässä viidenniksi.

Heittokisa: 7. (heitellään erilaisia esineitä tietyille alueille)
Tikkakisa: 34. (en oikein osaa heittää tikkaa, varsinkin maassa olevaan tauluun :–D)
Juoksukisa: 3. (3,11s. periaatteessa toto-juoksu)
Tukkimiehenjuoksu: 3. (pyöritään 10 kierrosta kepin ympäri ja sit juostaan ja kierretään kaks tuolia joista toiselle istutaan, hehehe.)
Siksak: 9. (eli jalkojen välistä pujottelua minuutin ajan, me 45.)
Spede: 6. (silmät kiinni nyt, jalasta kiinni nyt, eli seistään tolleen.)
Tietovisa 15.
Agityli: 10. (n. minuutin ajan agilityä, tietyistä esteistä eriverran pisteitä)

Tässä vielä video meidän möllimölliagilitykisoista. Kierrettiin ihan suosiolla puomi ja kepit radasta, kun niitä ei vielä osata ollenkaan. Ja ohjaajakin vois olla paaljon selkeempi eikä huitoo käsillä maahan. ;D Mut Soololla ainaki kivaa :–PP

Soolon ekat leirimöllikisat. from Evie Rekola on Vimeo.

Perjantaina siis agilitailtiin vielä agitylin merkeissä – kyseessä siis 8.ottelun yksi laji. Lajissa ei ole minkäänlaista rataa valmiina, vaan tietyistä esteistä saa tietyn verran pisteitä, esim. hyppy 1p, putki&pussi 3p, puomi 5p, kepit 10p, jne. Vähän alkaa jossain vaiheessa olemaan semmonen olo, et minnes nyt :–D Ja aikaraja on minuutti. Tässä pieni video siitäkin.

Soolo agitylailee leirilä. from Evie Rekola on Vimeo.

Soolo oli ihan iloisesti ja energisesti mukana leirillä. Välillä kun jouduttiin odottelemaan meidän vuoroa esim treeneissä/kisoissa tms niin puksahtelee sen suusta semmosta möykkyä, mikä pitäis saada loppumaan. Nyt aloin leirillä sitten ihan kieltämään sitä siitä tiukasti, ja muistaahan pikkuinen olla hiljaa ehkä sen 10s ja sit taas uudelleen jatkuu. =))) Mutta meni se mun mielestä jo eteenpäin leirin loppua kohden! Mun pitää vaan kuulemma muistaa myös kehuakin sitä kun on nätisti, se meinaa unohtua tuossa.. kun tuo on hieman rasittavaa =))) Mut ihmekös jos tekee sitä, oonhan mä sitä aika paljon vissiin tiedostomatta vahvistanutkin.. esim käsi menny treeniliivin taskuun tms.

PS. Mun kuvaamia leirikuvia löytynee täältä: http://evien.kuvat.fi/kuvat/PHKPn%252520nuorten%252520koiraleiri%2525202-6.8.2010/

Vähän hiljaiseloa ollu plokin suhteen tässä ja vähän treenailuidenkin. Tehtiin tuossa pieni Lontoon kaupunkiloma Nooran kanssa, oli oikeeein mukavaa ja voishan sinne uudelleenkin joss pääsis. :–)

Mutta joo, koirat oli isin hoidossa jaaa oli ne melko iloisia kun tulin kotiin ja saa taas vähän enemmän puuhaa ja muuta. Soololla kertynyt kierroksia ihan mukavasti, kuulemma vetää kivaa rallia sisällä ja on hirmu villi – ihmekös, jos ei oo saanu juosta kunnolla vapaana pihalla ja lenkillä ja purkaa energioitaan niinkun normisti. HIhiii, mun ihana pikkupentu<3 Joka tosin on jo korkeempi, kun Kingi.

——————

Tänään mentiin vähän morjestaan piiitkästä aikaa Henriikkaa ja Unnia, voi että oli niin kiva nähdä ja näin! Ja ajateltiin samalla ottaa vähän aksaakin, vähän ollu taukoa siitä lajista tässä nyt pitkän aikaa Soolon kanssa, olla oikeen mitään tehty. Ensin lämppälenkki ja vaihdeltiin siinä kuulumisia pitkästä aikaaa (===

Ensin siirreltiin esteet ja rata kasaan, tehtiin semmonen missä oli viis hyppyä ja suora putki keskellä. Harjoiteltiin takaakiertoa ja pimeetä putkikulmaa, sekä lopussa takaaleikkausta. Takaakierrossa mun pitää ohjata ite paremmin, semmonen ikäänkuin valssaava ‘heilautus’ liike. Enkä saa ite mennä sen siivekkeen eteen niin, ettei koira nää ollenkaan sitä siivekettä mikä pitäs kiertää.
Pimeeseen putkikulmaan Solppana irtoo yllättävän hyvin, mä vaan turhaan varmistelin sitä niin kovasti menemällä tosi lähelle, etten kerkiä juosta ohjaamaan taas uudelleen, kun se tulee kumminkin niin nopsaan sieltä jo taas.
Takaaleikkaukseen Soolo ei kunnolla liiku, vaan meinaa tehdä semmosen ihmeellisen kiepin siinä. No, eipä olla tätäkään liiaksi harjoteltu, tosi vähän vaan. Vois joskus olla kotonakin ahkera ja treenailla tätä.
Parin harjotuskerran jälkeen alko pikkuhiljaa sujumaan munkin ohjaus vähän paremmin ja saatiin suhteellisen onnistunut radanpätkä tästä tehtyä.

Toinen rata oli vähän pidempi jo, siinä harjoteltiin mm. niistoa, persjättöä, takaakiertoa ja takaaleikkausta ym. Vaikeaksi osottautui yhdessä kohtaa saada koira kääntymään oikeaan suuntaan, mutta taas oli ohjauksessa vika, kun ohjaa vaan yhdellä kädellä niin tottakai se tulee sieltä mukaan. Mä saan juosta kovempaa suorilla, eikä tarvi niin paljoo varmistella esim. hypyssä.

Lopuks tehtiin vielä vähän rengasta, sillä namileikillä, että kumpikin kutsuu vuoronperään koiraa renkaan läpi ja namin saa maasta. Tätä toistettiin hetken verran, sit tehtiin pari kertaa namialustalla ja lopuks hypyn kautta renkaaseen ja oikeein ! Tätä pitää vaan varmistella yhä.

Oikein tyytyväinen kyllä poikaan ja saatiin tosi kivat treenit tehtyä ja hyvillä mielin lähdettiin. Tosi kivaa, tätä lisää taas !!

Illalla käytiin vielä kaverin mökillä ja koirat pääs mukaan. Soololla riitti varmaan porukasta eniten virtaa siitä huolimatta, että oli ollu pitkissä treeneissä vähän aikaa sitten, sillon kun muut rupes jo väsähtämään juoksemaan ja sammua pitkin pihaa, niin soolo yhä läträä vedessä ja leikkii itekseen frisbeellä, kepillä ymym ja yrittää komentaa heittämään sille niitä : D Voi toista, sillä on tainnu olla melko tylsät viime neljä päivää : D:D

——————

Eilen tehtiin vähän tokoakin pitkästä aikaa. Treenitreenit on ollu nyt tauolla, kun helle on ollu niin kova, ettei oo pidetty treenejä ollenkaan. Mutta tehtiin vähän seuraamista, sivulletuloja ja luoksaria. Lelun kanssa vaan treenailtiin, kun en oikeen jaksanu nameja ottaa mukaan :–)) Solppanan kanssa toi onkin mahdollista, mut Kingin kanssa toi lelupalkka ei oo niin ykkösjuttu, et sille paremmin namien kanssa opettelee.

Vähän ollaan aloiteltu noutokapulan pitämisharjoituksia. Naksuttelemalla. Nostelee jo kivasti, muttei pidä kovin pitkään enkä saa vielä koskea siihen ilman, että tippuisi. Vielä kun tajuais idean pitämiseen. Eiköhän se tästä, pikkuhiljaa !

Eli oltiin taas Nauravan Koiran / Lotta Vuorelan ohjaamissa parituntisissa agitreeneissä Kana-areenalla.
Ah, ihana olla sisällä hallissa, eikä ulkona, kun koko aamun tuli vettä taivaan täydeltä.
Pitkästä aikaa siis jotain agijuttuja Soolonkin kanssa. Kamala, yli kuukausi sitten oli viime kerta kun ollaan enempi aksajuttuja tehty. Kotona ollaan kyllä meidän parilla vaivaisella aidalla harjoteltu vähän takaakiertoa yms tosi pientä, mutta vähän ollu hiljaiseloa, koska toi jälkikurssi nyt meni päällekkäin meidän agivuoron kanssa ja sai jäädä, kun siellä ei ole kumminkaan ketään ohjaamassa meitä joka kerta eteenpäin, niin ajattelin meidän hyötyvän enemmän tosta jälkikurssista.

Tänään päivä aloitettiin yhdeksältä. Ensimmäisenä puheenaiheena oli kontaktit, mä oon yrittänyt miettiä, että miten mä meinaisin Soololle ne opettaa.
Joskus aiemmin oli kosketusalusta jotenkin mielessä, nyt ei olla naksuteltu sitäkään… Tässä taas yks uus vaihtoehto !

Nyt Lotta neuvoi meille Silvia Trkmanin “laatikkokontaktit”. Kyseessä siis ihan 2on2off -kontaktit, eli koira pysähtyy kontakteille ja takajalat on kontaktilla, etutassut maassa.
Esim. juoksukontaktit kuulostaa jotenkin tosi etäiseltä ja haastavalta opettaa hyviksi ja kun pitäis kuulemma opettaa vielä suuntakäskytkin miljoonaan eri suuntaan hyviksi ja siihen menis aikaa niin sairaasti, että sais hyvät.

- Ensin opetetaan laatikon kanssa se, mitä koiran pitäis tehdä loppukontaktilla erikseen ja vasta viimeisenä viedään se sinne oikeille agiesteille, jolloin koira jo periaatteessa tietää, mitä sen tulis tehdä siellä loppupäässä.
- Alkuun aloitetaan naksuttelemalla ihan vaan siitä, että koira laittaa etutassut laatikon päälle, sitten kun menee kokonaan sen päälle (siis myös takatassut) ja siinä naksutellaan. Sen jälkeen vaan siitä, että etutassut on maassa ja takatassut laatikon päällä.
- Palkka mieluummin maahan, kuin suoraan koiran suuhun.
- Koiraa ei auteta tai ohjata laatikon päälle, se saa itse tarjota ja olla aktiivisena osapuolena. Käskysanaa EI käytetä. Naksutellaan, palkataan ja kehutaan vaan oikeasta toiminnasta. Itse alkuun voi olla kyykyssä tai seistä laatikon vieressä tms.
- Tässä vaiheessa sitten aletaan treenata etäisyyttä siihen koiraan, joka seisoo takajalat laatikolla, juostaan vierestä, lähetetään kauempaa, juostaan kauemmaksi, eteen tai taakse jne, vaikka mitä variaatioita, kaikkea mahdollista.
- Vapautus tärkeä treenattava sitten. Siihen pitää päättää joku helppo sana, millä vapauttaa sen. “Vapaa”, “tule” tai “jes” tms. Ja vaikka lelu lentää.
- Yritetään päästä ruokapalkasta aika pian pois, palkataan laatikolla seisovaa koiraa revittämällä lelulla suussa – koiran on pysyttävä silti oikeassa asennossa – ja sitten vapautus vaikka lentävälle lelulle.
- Laatikon siirtäminen oikeille kontakteille sujuu sitten aika yksinkertaisesti myös. Laatikko laitetaan esteen viereen ja sieltä sitten ylhäältä ensin koira hakeutuu laatikolle tuttuun tapaan, tätä toistetaan ja pyöritellään monesti ja molemmilta puolilta.
Sitte laatikko vaan esteen alle/pois kokonaan ja koiran pitäis hoksata myös se siinä kontaktilla jotenkin. Näitä sit treenaillaan ja toistellaan.

Aloitettiin ja saatiin vähän kokeilla käytännössä tätä siinä naksutella. Heti alkuun kun tuli toinen koira toiselle puolelle hallia, niin Solpalla ei oikein riittänytkään keskittymiskyky vaan oli menossa moikkaamaan kaveria — hallintaa lisää. Ja kontaktitreenejä, katse, luonnossa yms. Välillä tein niitä tosi ahkeraankin sen kanssa, mutta sit se on vähän jäänyt taas, lisää vaan.
Mutta joo, saatiin Solppana laatikon päälle ja pääsin naksuttelemaan jo siitäkin, että oli etutassut maassa, vaikka sitä haettiinkin jonkin aikaa. Välillä tuli väyväyväy komennusta yms, mutta sitä ei huomioida ja ei tehdä sillon mitään, jos alkaa komentamaan.
Ja sit myös pari vapautusharjoitusta. Pitää vaan muistaa, ettei opeta pentua siihen, että se mun liike on se vapautus, vaan se käsky.

Sitten harjoiteltiin rengasta, semmosella rengasleikillä. Lotalle nakkia ja Evielle nakkia, toinen toiselle puolelle rengasta ja toinen toiselle. Sitten vaan namilla koiraan huomio ja “rrrengas” ja palkka lentää maahan, sit perään toinen huutaa että “rrrreengas” ja taas palkkaa. Solpan mielestä ainakin tosi kivaaa ja tällön tulee varmuutta, ettei tuu niitä sivustamenoja tms, nytkin aina keskeltä vaan. :–)
Tätä voi kuulemma ‘leikkiä’ vaikka odotellessa jonkun kanssa ja renkaalla voi melkein huoletta mennä edestakaisin näin, toisin kuin esim. kontakteilla tms.

Lopuksi tehtiin lyhyttä rataa, missä harjoiteltiin takaaleikkausta. Tää vaatiikin nyt paljon treeniä, koska ei meinannut alkaa kääntymään kunnolla. No, eihän me ollakaan tätä niin paljoa oikein treenailtu. Ja mulla ohjauskuvio myös kans aika hukassa, siinäkin meni oma aikansa, että mä tajusin, että mitenkä sitä pitäis taas ohjata… moneskohan kerta sekin on, kun yritän sitä oppia ja painaa mieleen. :’–DD Noh, tämmöstä tää aina on.
Lelulla avustettiin sitten irtoamaan siinä ja kyllä pari kertaa saatiin onnistumaan kääntymäänkin ihan hyvin, mutta tätä pitää kyllä harjotella lisää, koska se on kumminkin aika osaamatonta vielä :–D
Ai joo, ja sitten vielä niistä riman korkeuksista. Nyt Lotta sano, että vois alkaan pitää jo rimojakin Solppanalla, eikä ilman / rimat melkein maassa juosta läpi, jollain 35cm korkeudella.

Häksissä Soolo yritti alkuun, että josko hän voisi täällä vähän pitää meteliä ja jos pääsisi ulos täältä väyväyllä, mutta kun ei huomioinut, niin oli aika nätisti ja hiljaa siellä sitten pääosan ajasta. Tänään kans tuli vähän pieniä vihjeitä siitä, ettei Soolo olis enää iihan pikkupoika… Vaikka ei se vielä nosta edes jalkaa… :–D

Mutta siis tosi antoisa päivä taas kaikenkaikkiaan ja saatiin paljon eväitä ja treenattavaa jatkoon ! =) Hihihii, nyt taas tekis niin mieli aksailemaan, vähän ehti jo unohtua se et kuin kivaa se onkaan tässä kuukauden aikana :–D

Vähän pidempi päivitystauko ollu, joten tulee vähän pidempi postaus luultavasti.

ARHHGGG, oikeesti 6 PUNKKIA TÄNÄ ALKUKESÄNÄ. Onkohan muilla jo löytyny myös? Kingissä on 5vuoden aikana ollu ehkä se 3 punkkia yhteensä, nyt siitä löytyny jo kolme, samoin Solppanasta kolme. Ja tiistaina tämmöne superkiva juttu:

Tulin koulusta kotiin, niin Kingin silmä oli siis turvonnut tosi paljon, vieläkään ei oo ihan normaali, mutta paranemaan päin kumminkin mennyt kokoajan.
Siinä sitä sitten vähän säikähdin, soittelin ja ihmettelin kovasti tuota oranssia näppyä (oon tottunu et punkit ollu yleensä semmoi harmaita) mut sit sillä olikin jalat ja muutenkin sen näkönen, niin ei muuta kun pihdit käteen ja yrittämään irrottaa sitä, yksinään se oli aika taiteilua, vielä kun noin vaikea paikka.
Mulla on aina tapana alkuun vähän ylireagoida, jos jotain sattuu karvakorville:))
Ja sitten vielä tän jälkeen kävin noi läpi ja molemmilta löytyi taas uudet. Ärärräräräräräärräää.
Nyt ainakin tulee näille koirille Expotit niskaan, ennen ei oo tarvittu, mutta en oikeesti kestä enää noita iljetyksiä yhtään enempää.

——————————————-

Sunnuntaina treenailin Solpsukan kanssa vähän. Pitää alkaa vaatimaan esineiden/lelujen luovuttamista, vaikka kahdella lelulla. Koin tänään kaksi tennaria erinomaisiksi, koska sain niitä käyttäessä sen luovuttamaan mun käteeni sen toisen pallon.
Mut ei tää oo niin helppoa, nyt se on keksinyt senkin, että empäs tuokaan tätä sulle, kun yksinäänkin on vallan mukava leikkiä ja jos vaikka vähän jahtaisit mua niin ois vielä kivempaa……… onneks Kingillä ei pahemmin oo tätä ongelmaa enää :——–D
Pari vauhtiluoksetuloa lelupalkalla, jees.
Kokeilin myös opetella jotain koiratanssijuttutemppujuttuja, sitä et koira on jalkojen välissä ja laittaa sit tassut mun jalkojen päälle:)))

Kingin treenailuun oon erityisen tyytyväinen. Se oli joutunut ensin venailemaan kiinni hihnassa ennen kun pääsi tekemään mitään. Ja oikeesti ei me mitään ihmeellistä tehty, mutta se ILOISUUS JA INTO !! Siis Kingillä, ajatella. Se oli ihan täysillä mukana, teki niin hyvin kuin vaan pystyi. SE KARKASI VÄLILLÄ LELULLE JA ALKO RIEHUMAAN, oikeesti ei kingi oo tommonen. Soololta toi ei olis kummallista, mutta ei Kingi ikinä. Siis kuvitella, alkaa revittelemään lelulla tuollalailla… ja se oli mahtava palkkakin sille ah. Ihana koira. Koko ajan ihan tosi hyväässä vireessä teki.

Tehtiin imutusseuraamista, käännöksetkin alkaa olla jo vähän parempia pikkuhiljaa, takapää alkaa löytyä. Otin yhden liikeestä maahanmenon, aika jees. Ja paikallamakuussakin oli ihan hiljaa ja tarkkaavaisena. Luoksetulo sais olla vähän nopsempi vielä, mut ihan ok.
Nyt on jopa sellanen fiilis, että ton kanssahan vois treenaillakkin joskus vähän enempikin, niin tyytyväinen tähän edistysaskeleeseen tekemisessä… mun mielialavaihtelut tuon koiran suhteen on muuten aika vaihtelevia, välillä oon ihan hermoissani et lopetan koko touhun ja sit toisena päivänä se onkin niin täydelline:))))

——————————————-

Keskiviikkona oli taas agilitytreenivuoro Kana-areenalla. Mentiin jälleen Elisan kyydillä, jolla oli slk-Manu poika mukana.
Tehtiin jotain pientä radanpätkää taas mitä muutkin oli tehneet, siinä oli valssia ja oikeeseen putken suuhun ohjaamista. Oon taas hyvin tyytyväinen näihin, tosin ite onnistuin taas tekemään pari vipoa ohjauksissa, mutta niitä korjaillaan.
Näiden lisäksi tehtiin vähän jotain tokojuttuja, paikallaoloa ja semmosia.
Kotona vois ens viikolla harjoitella takaakiertoa ja saada siihen etäisyyttä enemmän, kun siihen se ei vielä irtoa niin hyvin kuin haluaisin.

Seuraamisessa oon kyllä tällä hetkellä vähän jumissa, että mitä nyt tehdään, kun en oikein tiedä, että miten edetä. Ja esim. kulmien teko on vähän kysymysmerkillä, että mitä mun pitäisi niissä puuhailla. Kyllähän ne on mulle neuvottu ja teoriassa ehkä tietäisinkin, mutta kun käytännössä se ei tulekaan niin selkärangasta. Mutta pian saadaan toivottavasti taas viisaamman ohjeistusta meidän tokoiluun :–)

Manun kanssa treenailtiin lähinnä putkea ja siihen yhdistettynä yhtä hyppyä. Manu edistyi silmissä, ja alkoi vähän hakemaan putkeen menoa itse, tosi hieno Manu! :–))

Kuvia;

PS. Mummi oli reissussa vajaa 2vkoa ja kun palas, niin oli ihan että “apua pikkukoira on kasvanut ihan hirmusesti ja sehän osaa jo käyttäytyäkin ja on ihan rauhallinen eikä rieku enää niin paljoa!! Sehän on jopa ihan kiva.” Hihiihii ! Ja aiemmin valittanu, että ihan hirveä tommonen pentu, kun roikkuu puntissa ja hyppii ja ei käyttäydy ja villi.<3 Mut voih, mun pikkupentu ei oo enää niin pienisöpöluttana <3

AINIIN ja eilen tuli postissa kirjelappuset meidän ekaan pentunäyttelyyn ! Hui, siellä on 3 muuta pehkoa. Kaupin vinttikoirarata odottaa, 15.5 !